Suomi tunnetaan maailmalla metallimaana, eikä syyttä. Miten äärimmäisyyksiä tavoitelleesta alakulttuurista tuli Suomessa koko kansan musiikkia? 2000-luvulla suomalainen metalli nousi ennennäkemättömään suosioon, kun yhtyeet loivat kansainvälistä uraa ja raskas musiikki hallitsi myynti- ja soittolistoja sekä festivaalien lavoja. Suurimman huuman haihduttua metalli katosi valtavirtajulkisuudesta, mutta itse ilmiö ei hävinnyt minnekään.
Suomalaiset metalliyhtyeet kiertävät edelleen maailmalla, uusia artisteja nousee kansainväliseen tietoisuuteen ja metalliin erikoistuneita festivaaleja järjestetään menestyksekkäästi ympäri Suomen. Raskaan musiikin kenttä myös uudistuu genrerajojen rikkoutuessa ja uusien yleisösukupolvien löytäessä metallin. Metallimusiikin ympärille on rakentunut vahva yhteisö, jonka uskollisuus näkyy niin keikkapaikoilla kuin festivaaleilla.
Raskas Suomi – Suomalaisen metallin tarina -tietokirjan yksi kirjoittajista, Ari Elo, avaa alustuksessaan metallimusiikin historiaa ja sen kehitystä alakulttuurista valtavirtaan. Alustusta seuraavassa paneelikeskustelussa tarkastellaan metallimusiikin nykytilaa ja tulevaisuutta erityisesti festivaalien, yleisöjen ja livealan näkökulmasta. Keskustelussa on mukana Elon lisäksi Raskas Suomi -kirjan kirjoittajista myös Jukka Kittilä, joka valmistelee parhaillaan Nummirockin 40-vuotishistoriateosta. Lisäksi keskusteluun osallistuu muita suomalaisen metallimusiikin kentän keskeisiä toimijoita.