Perinteikäs Musiikkipäällikön kristallipallo käynnistää jälleen MARSin ja suuntaa katseen musiikkialan lähitulevaisuuteen. Millaiset ilmiöt ja uudet avaukset ravistelevat musiikkimaailmaa seuraavaksi?

Nelonen Median musiikkipäällikkö ja pitkän linjan musiikkialan asiantuntija Jussi Mäntysaari kutsuu joukon musiikkialan visionäärejä tiukkaan tulevaisuuskeskusteluun. Luvassa on rohkeita ja ennakkoluulottomia ennustuksia siitä, mikä nousee musiikkialan suurimmaksi ilmiöksi vuonna 2027.

Myös MARS-yleisö pääsee mukaan visioimaan: yleisö arvioi ennustusten toteutumisen todennäköisyyttä ja voi jättää oman ennustuksensa jo etukäteen. Kiinnostavimmat nostetaan mukaan keskusteluun.

Mikä tulee olemaan vuoden 2027 suurin musiikkialan ilmiö? Jätä oma ennustuksesi täällä.

Miten taloudellinen epävarmuus ja ostovoiman heikkeneminen näkyvät elävän musiikin yleisöissä? LiveFIN työstää parhaillaan elävän musiikin alan yleisötutkimusta, joka selvittää suomalaisten festivaali- ja keikkakävijöiden kulutuskäyttäytymistä, osallistumiseen vaikuttavia tekijöitä ja tapahtumakokemuksia. Uutena aiheena tutkimuksissa selvitetään myös, kuinka paljon suomalaiset käyvät musiikkitapahtumissa ulkomailla. MARSissa kuullaan tuoreen tutkimuksen löydöksistä ensimmäisten joukossa.

Elävän musiikin edunvalvontajärjestö LiveFINin tutkija Maarit Kinnunen esittelee tuoreimpien Festivaali- ja Venuebarometrien keskeiset havainnot, minkä jälkeen asiantuntijapaneeli tarkastelee näiden havaintojen suhdetta yleisöjen rahankäyttöön. Miten muuttuva kulutuskäyttäytyminen vaikuttaa tapahtumiin, lipunhinnoitteluun ja yleisösuhteeseen? Entä mitä alan kannattaa tehdä, jotta elävä musiikki säilyy saavutettavana myös kiristyvässä taloustilanteessa?

Miten livemusiikkiala voi varautua yleisöissä ja toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin? Työpajassa osallistujat hyödyntävät elävän musiikin edunvalvontajärjestö LiveFINin jäsenistölle ja kaikille alan toimijoille kehitettyä tulevaisuusajattelun työkalua. Sen avulla tunnistetaan nousevia saavutettavuuteen ja yhdenvertaisuuteen liittyviä kehityssuuntia, arvioidaan niiden vaikutuksia ja pohditaan mahdollisuuksia oman organisaation näkökulmasta. 

Työpaja tarjoaa konkreettisia työkaluja yhteiseen ennakointiin ja toimii lähtölaukauksena seuraavan päivän Equal Futures in Music – miten rakennamme yhdenvertaisempaa musiikkialaa? -keynote-puheenvuorolle ja paneelikeskustelulle. Työpajan fasilitoi ennakointityökalun kehittänyt LiveFINin viestintäpäällikkö Susanna Malo.

Vuonna 2013 MARSissa toteutettiin kokeilu, jossa tarkasteltiin hittikappaleen syntyä liidistä valmiiksi teokseksi. Nyt katse suunnataan tulevaisuuteen.

Suomi-ilmiö 2028 -ohjelmasisällössä yhdistyvät ennakkoluuloton biisileiri sekä live-sessio, jossa musiikkialan ammattilaiset etsivät vastauksia kysymykseen: Mikä on suomalaisen musiikin ilmiö vuonna 2028?

Ennen tapahtumaa MARS-kävijöiltä, musiikkialan toimijoilta ja live-kentältä kerätään näkemyksiä siitä, millaisia uusia ilmiöitä tai rohkeita avauksia suomalaiseen musiikkiin kaivataan. Näistä näkemyksistä muodostetaan luovia liidejä MARS-biisileirille, joka toteutetaan MARSia edeltävänä viikonloppuna.

Biisileirillä musiikintekijät toteuttavat liidien pohjalta uusia kappaleita, jotka eivät pyri seuraamaan trendejä, vaan luomaan niitä. MARSissa kuullaan leirillä syntyneet valmiit kappaleet ja niiden taustalla olevat ajatukset sekä asiantuntijaraadin ja yleisön näkemykset siitä, mitä nämä teokset kertovat suomalaisen musiikin tulevaisuudesta.

Kysymys ei ole siitä, mikä on seuraava hitti. Kysymys on siitä, mikä on seuraava ilmiö.

Kerro näkemyksesi ennakkoon ja vastaa kysymyksiin täällä.

Tekoäly tuottaa sisältöä ennennäkemättömällä vauhdilla, algoritmit muuttuvat jatkuvasti ja kilpailu ihmisten huomiosta kiihtyy. Markkinoinnin painopiste näyttää siirtyvän näkyvyydestä kohti yhteisöjä, superfaneja ja pitkäjänteisiä yleisösuhteita. Miltä markkinoinnin tulevaisuus näyttää musiikkialalla?

Paneelissa tarkastellaan, miten markkinoinnin murros näkyy artistien, levy-yhtiöiden ja musiikkitapahtumien järjestäjien arjessa. Keskustelussa pohditaan tekoälyn mahdollisuuksia ja sitä, mitä markkinoinnissa kannattaa automatisoida ja missä ihmisen rooli korostuu entisestään. Lisäksi pohditaan, onko tulevaisuuden markkinoijan tärkein tehtävä yksittäisten kampanjoiden toteuttamisen sijaan yhteisöjen rakentaminen, yleisöjen syvällinen ymmärtäminen ja superfanien tunnistaminen.

Keskustelussa ovat mukana markkinoinnin ja yleisökehittämisen asiantuntijat elävän musiikin kentältä, levy-yhtiöistä ja musiikkialan organisaatioista. He jakavat näkemyksiään siitä, miten musiikkialan yleisösuhteita rakennetaan tekoälyn aikakaudella.

Miltä näyttää yhdenvertainen musiikkiala vuonna 2040 ja mitä pitää muuttua, jotta sinne päästään? Equal Futures in Music -tutkimus kokoaa yhteen musiikkialan toimijoiden näkemyksiä alan tulevaisuudesta. Tutkimuksessa on rakennettu yhteistä visiota, tunnistettu muutosta hidastavia rakenteita ja käytäntöjä sekä hahmoteltu muutospolkuja kohti yhdenvertaisempaa musiikkialaa.

Aalto-yliopistossa väitöstutkimusta tekevä Tomi Rantanen avaa keynote-puheenvuorossaan Equal Futures in Music -tutkimuksen keskeisiä havaintoja. Paneelissa hänen kanssaan keskustelevat Music Finlandin toiminnanjohtaja Sari Aalto-Setälä ja Qstockin markkinointi- ja viestintäpäällikkö Binta Jabbi. Keskustelua vetää inklusiivisemman elävän musiikin tulevaisuuksia tutkinut LiveFINin viestintäpäällikkö Susanna Malo. Yhdessä pohditaan, miksi on tärkeää priorisoida moninaisuuden edistämistä ja miten se konkreettisesti tapahtuu niin lavoilla, backstageilla kuin alan rakenteissa.

Suomi tunnetaan maailmalla metallimaana, eikä syyttä. Miten äärimmäisyyksiä tavoitelleesta alakulttuurista tuli Suomessa koko kansan musiikkia? 2000-luvulla suomalainen metalli nousi ennennäkemättömään suosioon, kun yhtyeet loivat kansainvälistä uraa ja raskas musiikki hallitsi myynti- ja soittolistoja sekä festivaalien lavoja. Suurimman huuman haihduttua metalli katosi valtavirtajulkisuudesta, mutta itse ilmiö ei hävinnyt minnekään.

Suomalaiset metalliyhtyeet kiertävät edelleen maailmalla, uusia artisteja nousee kansainväliseen tietoisuuteen ja metalliin erikoistuneita festivaaleja järjestetään menestyksekkäästi ympäri Suomen. Raskaan musiikin kenttä myös uudistuu genrerajojen rikkoutuessa ja uusien yleisösukupolvien löytäessä metallin. Metallimusiikin ympärille on rakentunut vahva yhteisö, jonka uskollisuus näkyy niin keikkapaikoilla kuin festivaaleilla. 

Raskas Suomi – Suomalaisen metallin tarina -tietokirjan yksi kirjoittajista, Ari Elo, avaa alustuksessaan metallimusiikin historiaa ja sen kehitystä alakulttuurista valtavirtaan. Alustusta seuraavassa paneelikeskustelussa tarkastellaan metallimusiikin nykytilaa ja tulevaisuutta erityisesti festivaalien, yleisöjen ja livealan näkökulmasta. Keskustelussa on mukana Elon lisäksi Raskas Suomi -kirjan kirjoittajista myös Jukka Kittilä, joka valmistelee parhaillaan Nummirockin 40-vuotishistoriateosta. Lisäksi keskusteluun osallistuu muita suomalaisen metallimusiikin kentän keskeisiä toimijoita.

Musiikkitapahtumat ovat kehittyneet valtavasti viimeisten vuosikymmenien aikana. Festivaalien kehittämiseen on investoitu paljon, ja yleisölle tarjotaan yhä monipuolisempia palveluita ja elämyksiä. Tapahtumien järjestämisen kustannukset ovat kuitenkin nousseet merkittävästi, ja yleisö harkitsee entistä tarkemmin, mihin käyttää aikansa ja rahansa.

Myös artistien omat suurkonsertit haastavat festivaalien asemaa. Yhä useampi artisti panostaa omiin suuriin keikkoihinsa, mikä herättää kysymyksen siitä, mitä sellaista festivaali voi tarjota, mitä yksittäinen konsertti ei. Festivaalikokemukseen vaikuttavat ohjelmiston lisäksi esimerkiksi tunnelma, yhteisöllisyys ja pitkät perinteet. Myös palveluiden toimivuudella on merkitystä, mutta kuinka paljon yleisö lopulta tarvitsee erilaisia palveluita ja näyttäviä puitteita saadakseen mieleenpainuvan festivaalikokemuksen?

Paneelissa haastetaan alan totuttuja oletuksia ja keskustellaan siitä, mihin festivaalijärjestäjien kannattaa tulevaisuudessa panostaa.