Tutkimustuloksia: Millaisia ovat nykypäivän keikoilla käyvät nuoret?

MARSin korona-spesiaalin viimeisen tutkimuskatsauksen fokuksessa on nuoriso. LiveFIN toteutti marraskuun 2019 lopussa 15-18 -vuotiaille suunnatun Elämää kulttuurin juurista latvoille -hankkeen kyselyn, jossa paneuduttiin esimerkiksi elävän musiikin ja keikkojen merkitykseen nuorten elämässä. Tutkija Maarit Kinnusen sanoin:

"Nuoret segmentoitiin “Mikä keikoilla on tärkeää?” -kysymyksen pohjalta. Tuloksena tunnistettiin neljä segmenttiä: sisältölähtöiset, skenelähtöiset, kaverilähtöiset ja sosiaaliset. Samat segmentit löytynevät myös aikuisissa, mutta olisiko aikuissegmenttien sisällöissä tai jakautumisessa eroja?"
 

  • Sisältölähtöisille keikoilla käyville nuorille (27 % vastaajista) musiikki on erittäin tärkeää. Heille keikkapaikan saavutettavuus on äärimmäisen tärkeää - paikan on oltava lähellä ja sinne pitää olla helppoa kulkea. He myös edellyttävät, että tapahtuma on hyvin järjestetty.
     
  • Skenelähtöisille nuorille (26 %) tietty genre tai alakulttuuri on tärkeää. Heille oleellista on olla samanhenkisten joukossa, yhteenkuuluvuus ja yhteisöllisyys on siis tärkeää. He haluavat nähdä ja oppia uutta - eli kasvattaa omaa alakulttuurikohtaista tietämystään - ja ovat kiinnostuneita myös ei-musiikillisesta sisällöstä. He ovat myös valmiita matkustamaan pidemmälle osallstuakseen keikalle.
     
  • Kaverilähtöiset nuoret (31 %) muodostivat suurimmat segmentin. Heille kaverien vaikutus on vastaajista suurinta ja heille on muita tärkeämpää osallistua tapahtumaan, johon kaikki muutkin tulevat. He osallistuvat keikoille kaverien vuoksi ja ovat vähiten kiinnostuneita itse musiikista. Kaverilähtöiset eivät tee osallistumispäätöstään välttämättä itse, vaan seuraavat muita. Keikkapaikan läheisyys ja tuttuus on heille tärkeää, eivätkä he käy keikoilla perheenjäsentensä kanssa.
     
  • Sosiaaliset nuoret (16 %) koostuvat keikoillakävijöistä, joille keikkojen yhteisöllisyys on tärkeää. Heidän sosiaalinen kanssakäyntinsä ei rajoitu kavereihin, vaan he haluavat tutustua myös uusiin ihmisiin. Sosiaaliset osallistuvat keikoille muita ryhmiä useammin perheenjäsentensä kanssa.
     
LiveFIN ry:n Elämää kulttuurin juurista latvoille -tutkimus segmentoi nuoria keikkakävijöitä “Mikä keikoilla on tärkeää?” -kysymyksen pohjalta.


Kysyimme All Day Agencyn agentti-promoottori Feniks Willamolta näkemyksiä kyselyn tuloksiin, pandemian jälkeiseen aikaan ja siihen, mitä tapahtuu nuorison aikuistuessa.


Feniks, takataskussasi on useampia vuosia ja satoja tapahtumia niin nuorisokohderyhmissä kuin aikuisemmankin maun parissa. Muuttuuko lähtökohdat keikoilla käyntiin iän karttuessa? Mitkä ryhmistä kapenevat, mitkä kasvavat?


Feniks Willamo, All Day Agency:
"Vielä jokin aika sitten tuntui siltä, että nuoriso puuttui isosti keikoilta, mutta viimeisen parin koronaa edeltäneen vuoden aikana live-kentällä ja tapahtumissa alkoi jälleen näkymään nuorempi ja alaikäinen yleisö enenevissä määrin. Pidän itse tätä koko elävän musiikin kentän tulevaisuuden kannalta erittäin tärkeänä. Keikoilla ja musiikkitapahtumissa käyvän yleisön uusiutumisen voi todeta olevan elinehto koko tämän bisneksen jatkuvuudelle. Iän karttuessa keikoilla ja tapahtumissa kävijän vaatimustaso saattaa hyvin nousta - mukavuutta ja korkeatasoisempia palveluita saatetaan arvostaa korkeammalle ja enää ei riitä se hikisessä räppi-pitissä pyöriminen kavereiden kanssa piilopullo sukanvarressa. Tämä on toki ihan luonnollista kehitystä alalla kuin alalla - isoin haaste lienee se kuinka tapahtuman- ja keikkojen järjestäjät voivat jatkossa tarjota monipuolisesti tapahtumia, joista omansa löytävät sekä teinit että keski-ikäiset, ja kaikki tältä väliltäkin. Ja kyllähän vaikka Ruisrockissa tuntuu siltä, että siellä juhlii koko perhe."


Miten koronakausi tulee näkymään nuorison livesuhteessa pandemian jälkeen - mitä näppituntumasi sanoo?
 

Feniks Willamo, All Day Agency:
"
Toiveeni on tietenkin, että pitkä tauko livemusiikista on kasvattanut myös nuorison keskuudessa nälkää ja rajoitusten höllentyessä/poistuessa keikoille ryntäävät kaikki, sillä tämä myös varmasti auttaisi kitunutta live-alaa takaisin jaloilleen. Jonkinlainen purkaus siihen alkuun varmasti tulee ja saatetaan jopa lipsahtaa ylitarjonnan puolelle, mutta tässäkin kohtaa on tärkeää ottaa huomioon uusi sukupolvi, joka on pandemian alussa ollut vaikka vielä merkittävästi alaikäinen ja on vasta hiljattain saavuttanut riittävän iän päästäkseen tiettyihin tapahtumiin. Kuinka nämä uudet tyypit saadaan tavallaan ”mukaan luuppiin” tapahtumista nauttimaan jos pari viime vuotta on saanut notkua ainoastaan puistossa?"


Voisitko antaa meille jonkin hyvän uutisen, joka loisi uskoa valoisaan pandemianjälkeiseen aikaan?


Feniks Willamo, All Day Agency:
"
Minulla on vahva usko siihen, että kun pääsemme palaamaan takaisin ’normaaliin’ ja esimerkiksi klubit, sisäkeikat venueissa ja muissa tapahtumissa alkavat pyörimään taas normaalisti, luvassa on ainakin alkuun piikki kun kaikki haluavat jälleen tuttuihin paikkoihin keikoille ja vapaa-aikaa viettämään. Jonkinlaista good williä uskon myös olevan esimerkiksi artisteja, venueita sekä musiikkialan työntekijöitä kohtaan myös yleisöllä ja tavallisesti vaikka 1-2 kertaa vuodessa keikalla käyneet tyypit saattavat panostaa hieman extraa ihan sen takia, että se oma lempiartisti ja ympärillään toimiva ryhmä on ollut pitkälti poissa pari vuotta. Vaikka kulttuurialalle suunnattujen tukimallien väliin on pudonnut liikaa ihmisiä ja ongelmat alalla ovat olleet pahimmillaan katastrofaalisia, on kentän viestiä mielestäni kuitenkin saatu nyt myös isomman yleisön tietoisuuteen ja suuri toiveeni on, että tästä syystä solidaarisuutta sataisi takaisin kulttuuri- ja tapahtuma-alan laariin ihan konkreettisen lipunmyynnin kautta."