Miltä suomalainen suurtapahtumakenttä näyttää nyt verrattuna aikaan ennen pandemiaa?

MARSin promoottori-gallupin kolmannessa osassa paneudutaan siihen, miltä suomalainen suurtapahtumakenttä näyttää verrattuna aikaan ennen pandemiaa. Lisääntyykö vai väheneekö toimijat, entä muuttuuko esimerkiksi kotimaisen ja ulkomaisen ohjelmiston suhteellinen painoarvo? Kysyimme kuudelta promoottorilta.

Kuten promoottori-gallupin kahdessa ensimmäisessäkin osassa, vastaajina toimivat Jouni Markkanen (promoottori, Finnish Metal Events), Zachris Sundell (head promoter, Live Nation Finland), Sandy Kantola (promoottori, Qstock), Panu Hattunen (ohjelmavastaava, Ilosaarirock), Aino-Maria Paasivirta (promoottori, Fullsteam Agency & Provinssi) ja Mikko Niemelä (toimitusjohtaja, Ruisrock).

Kaiken kaikkiaan promoottoreiden silmin vaikuttaa siltä, että järisyttäviä muutoksia kilpailutilanteeseen festarimarkkinoilla ei nähdä tulevan. Vastaajat uskovat festivaalien ja konserttien määrän joko kasvavan tai säilyvän vuoden 2019 tasolla. Esiin nousee myös radikaali julkisen tuen tarve ja tämän toteutumisen vaikutus siihen, miten suuri osa tapahtumista jatkaa pandemian päätyttyä. Yksi vastaajista otaksuu, että kansainvälisten sijoitusrahastojen suhinat festivaalibisneksessä eivät ole ainakaan hiljenemään päin.

Kotimaisen ohjelman merkitys suhteessa ulkomaiseen saattaa kasvaa ainakin lyhytaikaisesti. Pitkällä aikavälillä ulkomaisen ohjelmiston avainaseman nähdään säilyvän ainakin valtakunnallista yleisöä tavoittelevien festivaalien keskuudessa.

Täydet vastaukset alla!
 


MARSIN PROMOOTTORI-GALLUP, OSA 3:
Miten uskot, että pandemianjälkeinen suomalainen suurtapahtumamarkkina eroaa siitä, millainen se oli kesällä 2019?

Vastaajat uskovat festivaalien ja konserttien määrän joko kasvavan tai säilyvän vuoden 2019 tasolla. Esiin nostetaan myös radikaali julkisen tuen tarve ja tämän toteutumisen vaikutus siihen, miten suuri osa tapahtumista jatkaa pandemian päätyttyä. Yksi vastaajista otaksuu, että kansainvälisten sijoitusrahastojen suhinat festivaalibisneksessä eivät ole ainakaan hiljenemään päin.


Onko festareita ja / tai suuria konsertteja enemmän tai vähemmän? Uskotko muutoksen kohdistuvan erityisen voimakkaasti tietyn tyyppisiin tapahtumiin?

Jouni Markkanen, Finnish Metal Events:
"Uskon, että ns. ketjufestivaaleja on markkinoilla ainakin jonkin aikaa enemmän. KotImaisen musiikin käyttöaste suurtapahtumissa noussee hetkellisesti, mutta markkina korjaa senkin jollain aikavälillä. Keikkoja on varmasti enemmän, sillä sekä järjestäjät että artistit odottavat tilaisuutta palata tositoimiin."


Sandy Kantola, Qstock:
"
Tällä hetkellä tuntuu, että uutta festaria ja suur(ehkoa) tapahtumaa pukkaa tulemaan markkinoille vähän väliä, ja alalla kilpailu asiakkaista (ja artisteista) kiristyy. Toisaalta tarjonta sen myötä monipuolistuu. Toistaiseksi kaikki merkit viittaavat kansainvälisestikin siihen, että isot suurtapahtumat sinnittelevät ja uskovat tekevänsä paluun heti kuin mahdollista yhtä isona ja kauniina kuin aiemminkin. Pienemmillä toimijoilla vaikuttaa olevan hankalampaa, tosin heidän toimintaedellytyksensä pandemian hellittäessä saattavat palautua nopeammin kuin isojen. Pandemian jälkeen ihmisillä lienee ostovoimaa ja -tarvetta ja ennustan, että isot tapahtumajärjestäjät tämän kyllä tulevat käyttämään hyväkseen. Siinä mielessä käännyn sen puoleen, että yrittäjiä on pandemian jälkeen ainakin yhtä paljon, ellei enemmän kuin 2019."


Panu Hattunen, Ilosaarirock:
"Tämän osalta suuri merkitys on sillä, miten koko tapahtuma-alaa tuetaan pandemian yli. Ala on yksi eniten kärsineistä aloista koko pandemian aikana. Tämä tarkoittaa sitä, että ellei alaa tunnusteta ja tueta tarpeeksi, on vaara, että festivaaleja ja tapahtumia ei ole pandemian jälkeen ollenkaan samassa muodossa kuin ennen pandemiaa. Koko tapahtuma-alan ekosysteemi on vaarassa hajota, moni toimija on jo nyt veitsenterällä sen suhteen voidaanko toimintaa jatkaa. Ei artistitkaan elä olalle taputteluilla ja sympatialla. He ovat olleet tekemättä keikkoja yli vuoden. Mitä tapahtuu ihmisten hyvinvoinnille, jos ei ole elävää musiikkia? Lähes 10 miljoonaa ihmistä kävi vuosittain elävän musiikin keikoilla ennen pandemiaa. Kulttuuri heijastaa yhteiskuntaa, ja elävä musiikki on todella iso osa Suomalaista kulttuuria. 

Vastauksena kysymykseesi: En vielä tiedä. Toivon, että ala, josta on saatu rakennettua vuosien kovalla työllä suuri osa suomalaista kulttuuria, taloudellisesti merkittävä niin kansallisesti, kuin alueellisesti ja todella suuri työllistäjä, voisi jatkaa sitä menestystarinaansa pandemian jälkeen, mitä se on tehnyt viime vuosikymmenet. Uskon - ei, tiedän - että ihmisillä on suuri tarve päästä pandemian jälkeen näkemään ja kuulemaan elävää musiikkia, tapaamaan vanhoja ja uusia ystäviä. Elämään elämää täysillä. Sitä varten me olemme täällä."


Zachris Sundell, Live Nation Finland: 
"Uskon, että festareita ja suuria konsertteja on saman verran kun aiemmin. Uskon myös, että kotimaisten suurtapahtumien osuus pysyy merkittävänä."


Mikko Niemelä, Ruisrock:
"
Pandemian aikana järjestämättä jääneitä suurtapahtumia on kertynyt aika mittavasti ja kun se paine pääsee purkautumaan on luultavasti luvassa melkoinen suma ison kokoluokan tapahtumia. Festivaalikentällä uudet tulokkaat ovat olleet pienempää kokoluokkaa, mutta niitäkin on kyllä melko kylmähermoisesti ja runsaasti lanseerattu jopa pandemian aikana. Vastaavasti vakiintuneet toimijat tuntuisivat selviävän huonoista ajoista kuivin jaloin, eikä ainakaan vielä ole markkinoilta poistunut kukaan. Vastavalmistunut ja käytännössä vielä käyttöön ottamaton Olympiastadion synnyttää jo itsessään varmasti suuren joukon isoja konsertteja ja isoja areenoita on nousemassa useita, Tampereelle jo tämän vuoden puolella. Suuret kriisit tuppaavat liikuttelemaan mannerlaattoja ja luulenpa, että jo ennen pandemiaa alkanut isojen sijoitusrahastojen kiinnostus livebisnekseen kiihtyy entisestään osakemarkkinoiden kuplan paisumisen luovan epävarmuuden ja muun hullunmyllyn syvetessä."


Aino-Maria Paasivirta, Fullsteam Agency & Provinssi:
"Kesästä 2020 oli tulossa kuumin festari- ja tapahtumakesä ikinä, nyt sen tittelin voinee siirtää kesälle 2022."
 


Miten näet korona-ajan vaikuttavan kotimaisten artistien painoarvoon suhteessa kansainvälisiin tähtiesiintyjiin? Korostavatko riskienhallinnalliset syyt kotimaisen kattauksen merkitystä jatkossa?

Kotimaisen ohjelman merkitys suhteessa ulkomaiseen saattaa kasvaa ainakin lyhytaikaisesti, ei kuitenkaan välttämättä juuri riskienhallinnallisista syistä. Pitkällä aikavälillä ulkomaisen ohjelmiston avainaseman nähdään säilyvän ainakin valtakunnallista yleisöä tavoittelevien festivaalien keskuudessa.


Jouni Markkanen, Finnish Metal Events:
"
Saatavuus korostuu enemmän kuin riskinhallinta, väittäisin. Kotimaisten artistien kannattaa ehdottomasti satsata keikkojen visuaaliseen, tekniseen ja viihdearvoon. Kotimaisia headlinereita kaivataan enenevässä määrin. Myös kakkos- ja kolmoslavalla saattaa illan päätteeksi olla jo hämärää…nekin ovat omalla tavalla headline-slotteja ja sinänsä hyvinkin tavoittelemisen arvoisia."


Sandy Kantola, Qstock:
"
En usko, että riskinhallinnan näkökulmasta tilanteen normalisoituessa painotetaan kotimaisuutta enempää. Suuret festarit voi paremmin erottautua toisistaan nimenomaan ulkomaisen rosterin voimin, sillä kotimainen kärki jää vielä suppeaksi, jotta siitä riittäisi tarpeeksi ”spessukarkkia” eli lipunmyyjää ja erottajaa isojen tapahtumien tarpeisiin, useammankin vuoden tarkastelujaksolla. Tämä tietenkin oletuksella, että isot tapahtumat imevät edelleen kymmeniä tuhansia ihmisiä. Mikäli festarikävijät vähenisivät, on vaikutus tietenkin erilainen."


Panu Hattunen, Ilosaarirock:
"Vielä on mahdoton sanoa, ensimmäinen pandemian jälkeinen vuosi tulee menemään esimerkiksi matkustusrajoitusten suhteen. Onko vielä alueita, mistä matkustaminen Suomeen on epävarmempaa kuin muualta, vai onko koko maailma jo auki. Jos matkustusrajoituksia tai riskejä on, voi olla mahdollista, että silloin katsotaan vielä enemmän kotimaahan ja niille markkinoille, mistä voi artisteja turvallisesti Suomeen tuoda."


Zachris Sundell, Live Nation Finland: 
"Suomessa valtaosa festareista turvautuu ”keskitasoisiin” kansainvälisiin pääesiintyjiin, yhdistettynä vahvaan kotimaiseen ohjelmistoon. Uskon kotimaisten artistien olevan jatkossa yhä tärkeämmässä roolissa tapahtumien pääesiintyjinä. Kansainväliset meganimet ovat liian kalliita suomalaisille festivaaleille ja kotimaiset samalla yhä isompia tähtiä kotimarkkinoillaan. Isoja kansainvälisiä tähtiä nähdään pikemminkin omissa konserteissaan ja heidän ympärilleen rakennetuissa suurissa ulkoilmatapahtumissa."


Mikko Niemelä, Ruisrock:
"
Kyllä ja ei. Tietyn kokoluokan festivaalien on erottautuakseen sekä vetovoimansa säilyttääkseen tarjottava myös kansainvälistä ja kiinnostavaa ohjelmistoa. Suosituimmilla kotimaisilla artisteiilla oli suuri painoarvo suomalaisilla festivaaleilla jo ennen pandemiaa, mutta esimerkiksi Keski-Euroopassa on ollut huomattavissa, että line-upeissa on entistä enemmän kotimaisia isoja nimiä. Lyhyellä aikavälillä uskon, että kotimaisuusaste tulee kasvamaan, mutta melko nopeasti kun pandemiasta on selvitty tilanne tulee varmasti palautumaan. Tietysti tähän vaikuttaa myös suuresti se, miten suosittuina kotimaiset esiintyjät Suomessa pysyvät vai vaihtuuko trendi taas jossain vaiheessa."


Aino-Maria Paasivirta, Fullsteam Agency & Provinssi:
"
Kotimaiset artistit pystyvät tarjoamaan hienoja elämyksiä ja isoja tuotantoja, ja näen että kotimaisten artistien merkitys on aiemminkin jo ollut iso, ja tulee olemaan sitä myös jatkossa. En näe pelkästään riskienhallintaa järkevänä perusteena buukkauksille. Niin kauan kun festivaalille buukataan kansainvälisiä artisteja ja ne ovat olennainen osa ohjelmaa, eivät ne myöskään ole kokonaan korvattavissa kotimaisella ohjelmalla."