MARS 2021 -spesiaali

Tutkimustuloksia: Millaisia ovat nykypäivän keikoilla käyvät nuoret?

MARSin korona-spesiaalin viimeisen tutkimuskatsauksen fokuksessa on nuoriso. LiveFIN toteutti marraskuun 2019 lopussa 15-18 -vuotiaille suunnatun Elämää kulttuurin juurista latvoille -hankkeen kyselyn, jossa paneuduttiin esimerkiksi elävän musiikin ja keikkojen merkitykseen nuorten elämässä. Tutkija Maarit Kinnusen sanoin:

"Nuoret segmentoitiin “Mikä keikoilla on tärkeää?” -kysymyksen pohjalta. Tuloksena tunnistettiin neljä segmenttiä: sisältölähtöiset, skenelähtöiset, kaverilähtöiset ja sosiaaliset. Samat segmentit löytynevät myös aikuisissa, mutta olisiko aikuissegmenttien sisällöissä tai jakautumisessa eroja?"
 

  • Sisältölähtöisille keikoilla käyville nuorille (27 % vastaajista) musiikki on erittäin tärkeää. Heille keikkapaikan saavutettavuus on äärimmäisen tärkeää - paikan on oltava lähellä ja sinne pitää olla helppoa kulkea. He myös edellyttävät, että tapahtuma on hyvin järjestetty.
     
  • Skenelähtöisille nuorille (26 %) tietty genre tai alakulttuuri on tärkeää. Heille oleellista on olla samanhenkisten joukossa, yhteenkuuluvuus ja yhteisöllisyys on siis tärkeää. He haluavat nähdä ja oppia uutta - eli kasvattaa omaa alakulttuurikohtaista tietämystään - ja ovat kiinnostuneita myös ei-musiikillisesta sisällöstä. He ovat myös valmiita matkustamaan pidemmälle osallstuakseen keikalle.
     
  • Kaverilähtöiset nuoret (31 %) muodostivat suurimmat segmentin. Heille kaverien vaikutus on vastaajista suurinta ja heille on muita tärkeämpää osallistua tapahtumaan, johon kaikki muutkin tulevat. He osallistuvat keikoille kaverien vuoksi ja ovat vähiten kiinnostuneita itse musiikista. Kaverilähtöiset eivät tee osallistumispäätöstään välttämättä itse, vaan seuraavat muita. Keikkapaikan läheisyys ja tuttuus on heille tärkeää, eivätkä he käy keikoilla perheenjäsentensä kanssa.
     
  • Sosiaaliset nuoret (16 %) koostuvat keikoillakävijöistä, joille keikkojen yhteisöllisyys on tärkeää. Heidän sosiaalinen kanssakäyntinsä ei rajoitu kavereihin, vaan he haluavat tutustua myös uusiin ihmisiin. Sosiaaliset osallistuvat keikoille muita ryhmiä useammin perheenjäsentensä kanssa.
     
LiveFIN ry:n Elämää kulttuurin juurista latvoille -tutkimus segmentoi nuoria keikkakävijöitä “Mikä keikoilla on tärkeää?” -kysymyksen pohjalta.


Kysyimme All Day Agencyn agentti-promoottori Feniks Willamolta näkemyksiä kyselyn tuloksiin, pandemian jälkeiseen aikaan ja siihen, mitä tapahtuu nuorison aikuistuessa.


Feniks, takataskussasi on useampia vuosia ja satoja tapahtumia niin nuorisokohderyhmissä kuin aikuisemmankin maun parissa. Muuttuuko lähtökohdat keikoilla käyntiin iän karttuessa? Mitkä ryhmistä kapenevat, mitkä kasvavat?


Feniks Willamo, All Day Agency:
"Vielä jokin aika sitten tuntui siltä, että nuoriso puuttui isosti keikoilta, mutta viimeisen parin koronaa edeltäneen vuoden aikana live-kentällä ja tapahtumissa alkoi jälleen näkymään nuorempi ja alaikäinen yleisö enenevissä määrin. Pidän itse tätä koko elävän musiikin kentän tulevaisuuden kannalta erittäin tärkeänä. Keikoilla ja musiikkitapahtumissa käyvän yleisön uusiutumisen voi todeta olevan elinehto koko tämän bisneksen jatkuvuudelle. Iän karttuessa keikoilla ja tapahtumissa kävijän vaatimustaso saattaa hyvin nousta - mukavuutta ja korkeatasoisempia palveluita saatetaan arvostaa korkeammalle ja enää ei riitä se hikisessä räppi-pitissä pyöriminen kavereiden kanssa piilopullo sukanvarressa. Tämä on toki ihan luonnollista kehitystä alalla kuin alalla - isoin haaste lienee se kuinka tapahtuman- ja keikkojen järjestäjät voivat jatkossa tarjota monipuolisesti tapahtumia, joista omansa löytävät sekä teinit että keski-ikäiset, ja kaikki tältä väliltäkin. Ja kyllähän vaikka Ruisrockissa tuntuu siltä, että siellä juhlii koko perhe."


Miten koronakausi tulee näkymään nuorison livesuhteessa pandemian jälkeen - mitä näppituntumasi sanoo?
 

Feniks Willamo, All Day Agency:
"
Toiveeni on tietenkin, että pitkä tauko livemusiikista on kasvattanut myös nuorison keskuudessa nälkää ja rajoitusten höllentyessä/poistuessa keikoille ryntäävät kaikki, sillä tämä myös varmasti auttaisi kitunutta live-alaa takaisin jaloilleen. Jonkinlainen purkaus siihen alkuun varmasti tulee ja saatetaan jopa lipsahtaa ylitarjonnan puolelle, mutta tässäkin kohtaa on tärkeää ottaa huomioon uusi sukupolvi, joka on pandemian alussa ollut vaikka vielä merkittävästi alaikäinen ja on vasta hiljattain saavuttanut riittävän iän päästäkseen tiettyihin tapahtumiin. Kuinka nämä uudet tyypit saadaan tavallaan ”mukaan luuppiin” tapahtumista nauttimaan jos pari viime vuotta on saanut notkua ainoastaan puistossa?"


Voisitko antaa meille jonkin hyvän uutisen, joka loisi uskoa valoisaan pandemianjälkeiseen aikaan?


Feniks Willamo, All Day Agency:
"
Minulla on vahva usko siihen, että kun pääsemme palaamaan takaisin ’normaaliin’ ja esimerkiksi klubit, sisäkeikat venueissa ja muissa tapahtumissa alkavat pyörimään taas normaalisti, luvassa on ainakin alkuun piikki kun kaikki haluavat jälleen tuttuihin paikkoihin keikoille ja vapaa-aikaa viettämään. Jonkinlaista good williä uskon myös olevan esimerkiksi artisteja, venueita sekä musiikkialan työntekijöitä kohtaan myös yleisöllä ja tavallisesti vaikka 1-2 kertaa vuodessa keikalla käyneet tyypit saattavat panostaa hieman extraa ihan sen takia, että se oma lempiartisti ja ympärillään toimiva ryhmä on ollut pitkälti poissa pari vuotta. Vaikka kulttuurialalle suunnattujen tukimallien väliin on pudonnut liikaa ihmisiä ja ongelmat alalla ovat olleet pahimmillaan katastrofaalisia, on kentän viestiä mielestäni kuitenkin saatu nyt myös isomman yleisön tietoisuuteen ja suuri toiveeni on, että tästä syystä solidaarisuutta sataisi takaisin kulttuuri- ja tapahtuma-alan laariin ihan konkreettisen lipunmyynnin kautta."

Festaribarometrin tuloksia: Koronatietoiset festarikävijät

LiveFINin toteuttaman viimevuotisen Festivaalibarometrin eli festivaalien yleisötutkimuksen kysymykset paneutuivat luonnollisesti myös koronan vaikutuksiin festareiden ja livemusiikkitapahtumien kuluttamisessa ja niihin liittyvissä asenteissa tai suhtautumisessa. Festarikävijöitä ryhmiteltiin näiden koronakysymysten pohjalta.
 

"Koronatietoisten festarikävijöiden" mielipiteiden syyt jakautuivat laajalle.


Annoimme Festaribarometrin toteuttaneen tutkija Maarit Kinnusen kertoa havainnoistaan liittyen yhteen segmenttiin:

“Barometrikyselyiden sisältämien koronakysymysten pohjalta tunnistettiin segmentti ”koronatietoiset festarikävijät” (34.7 % vastaajista), johon kuuluvat henkilöt eivät käy festareilla pandemian aikana ja jotka toivovat maskin käyttöä sekä turvavälien noudattamista. Ryhmän sisällä oli suurtakin vaihtelua mielipiteiden syissä." 

Alla esimerkkejä koronatietoisten festarikävijöiden vastauksista avoimeen kysymykseen ”Miten koronapandemia on vaikuttanut suhtautumiseesi festivaaleihin?”

“En voi miettiä sinne menemistä, koska olen sairaalassa potilastyössä. Odotan rokotteeseen asti.” (nainen, 28)

“En uskalla ostaa lippuja tai osallistua. Kaikki kuitenkin peruutetaan tai niissä muuten vaan saa tappavan taudin ja kuolee.” (nainen, 43)

“Jos idiootit, jotka eivät ymmärrä turvaväleistä eivätkä maskien käyttämisen tärkeyttä pääsevät festareille, aion pysyä niistä kaukana. Korona leviää pääasiassa ääliöiden kautta. [...] Musiikki saa esiin voimakkaita tunteita. Idiooteilla tunne nousee liian helposti järjen ja älynkäytön yläpuolelle.” (mies, 53)

“En käy festareilla vaikka haluaisin sillä pelkään että muut ihmiset tuomitsevat.” (nainen, 27)

Perusteet saattoivat siis liittyä esimerkiksi tartunnan tai jopa kuoleman pelkoon, annettujen ohjeiden noudattamiseen tai pelkoon muiden ihmisten tuomitsevasta suhtautumisesta.
 

Koronatietoisten festarikävijöide vastauksia kysymykseen:
”Miten koronapandemia on vaikuttanut suhtautumiseesi festivaaleihin?”

Mitä festivaalijärjestäjät ajattelevat koronatietoisten kävijöiden kommenteista?

Nelonen Media Live etenee edelleen kohti kesää suunnitelmissaan useampia massatapahtumia niin heinä- elo- kuin syyskuullekin. Kysyimme yhtiön toimitusjohtaja Anssi Nevalaiselta, missä määrin lukuisiin festareihin jo kesällä 2021 tähtäävässä yrityksessä festarikansan suhtautuminen korona-ajan rientoihin mietityttää.

Kumpaa jännitätte enemmän: mahdollisia viranomaismääräyksiä vai kuluttajien varovaisuutta lähteä tapahtumiin ennen pandemia-ajan päättymistä?

Anssi Nevalainen, Nelonen Media Live:

"Julkistimme viime viikolla, että pyrkimyksenämme ja tavoitteenamme on päästä toteuttamaan festivaaleja tulevana kesänä; osa tapahtumista poikkeusjärjestelyin ja loppukesän tapahtumat toivottavasti täysimääräisinä.

Tiedostamme tietysti, että ehtona suunnitelmamme toteutumiselle on, että tautitilanne jatkaa viime aikaista laskemistaan, rokotuskattavuus kasvaa nopeasti ja, että näistä johtuen tapahtuma- ja anniskelutoiminnan rajoituksia puretaan riittävästi hallituksen huhtikuussa julkaiseman exit-suunnitelman mukaisesti.

Kotimaisten ja myös kansainvälisten tutkimuksien perusteella uskomme yleisön olevan valmis palamaan festarielämysten pariin heti kun se on myös yleisten suositusten mukaan turvallista ja mahdollista.


Pidätkö yllättävänä, että (loka-marraskuussa kysyttäessä) peräti 34,7 % vastaajista kertoi jättävänsä festarit väliin pandemian päättymiseen saakka? Millaisia ajatuksia tämä sinulle herättää?

Anssi Nevalainen, Nelonen Media Live:
"
Olemme omien tapahtumiemme osalta tehneet yleisötutkimuksia tähän liittyen toistuvasti pitkin kevättä ja todenneet tuloksista saman eli suuri osa yleisöstä on valmis palaamaan heti tapahtumien pariin, kun se vain on suositusten perusteella turvallista ja mahdollista ja osa yleisöstä suhtautuu asiaan vielä silloinkin toisia varovaisemmin.  

Vastuullisena tapahtumanjärjestäjänä tuottamamme tapahtumat suunnitellaan yhteistyössä viranomaisten kanssa noudattaen voimassa olevia turvallisuus- ja hygieniaohjeistuksia. Haluamme taata turvalliset olosuhteet niin yleisölle, esiintyjille sekä henkilökunnalle. 

Luotamme siihen, että asiantuntijat ja viranomaiset tekevät fiksuja päätöksiä suositusten ja rajoitusten suhteen ja me tapahtumajärjestäjänä sitoudumme toimimaan niiden mukaisesti."

 

 

Venuebarometrin tuloksia: Millaisia keikkakävijät ovat?

Syksyllä 2020 toteutetun LiveFIN ry:n Venuebarometrin eli klubien ja konserttisalien yleisötutkimuksen vastaajia pyydettiin kuvailemaan itseään elävän musiikin kuluttajana. Nämä avoimet vastaukset luokiteltiin. Tuloksena syntyi tyypittely kuuteen eri luokkaan, joissa kussakin oli yli 200 mainintaa:

  • “Ahkera keikkakävijä” (27 %) piti itseään ennen koronaa hyvinkin aktiivisena keikoilla kävijänä.
     
  • “Live-elämysten hakija” (21 %) ajattelee, ettei livemusiikin ainutlaatuista tunnelmaa voi saavuttaa kotioloissa.
     
  • “Fanilähtöinen” (15 %) käy katsomassa tiettyjä bändejä tai artisteja aina, kun he ovat lähistöllä.
     
  • “Monipuolinen" (14 %) kuluttaa musiikkia laajalla skaalalla genrejen suhteen.
     
  • “Harvakseltaan käyvä” (13 %) käy nykyään harvemmin keikoilla, aiemmin tuli käytyä enemmän.
     
  • “Elämäntapa” (11 %) -luokkaan kuuluva kokee, ettei voi elää ilman musiikkia.
     
xx
“Ahkera keikkakävijä” (27 %) piti itseään ennen koronaa hyvinkin aktiivisena keikoilla kävijänä.

 

“Live-elämysten hakija” (21 %) ajattelee, ettei livemusiikin ainutlaatuista tunnelmaa voi saavuttaa kotioloissa.

 

Kysyimme Tampereen Tullikamarin ohjelmasta vastaavalta Janne Laurilalta millaisia ajatuksia luokittelu herättää. 

Janne, näyttääkö tyypit tutuilta tamperelaisittain katseltuna? Tunnistatko jonkin usein vastaan tulevan keikkakävijän puuttuvan? 

Janne Laurila, Tullikamari:
“Näkisin, että tuolta puuttuu ns. ”virran mukana” kävijä joka osallistuu tapahtumiin niiden sosiaalisen luonteen vuoksi. Tällaiset kävijät harrastavat yleensä lähinnä isoja spektaakkeleita ja käyvät esim. Iskelmäfestivaalin tai Tammerfestin kaltaisissa tapahtumissa, joissa esiintyjät edustavat ”musiikkia ihmisille jotka eivät harrasta musiikkia”. 

Tällaisista kävijöistä saattaa toki tulla kuluttajia noihin muihin ryhmiin, kun saavat positiivisia livekokemuksia. Toisinaan ei-aktiiviset musiikinkuluttajat kokevat vieraantumista musiikkitapahtumiin, koska eivät tunne artisteja. Yllämainitun kaltaisissa tapahtumissa soi musiikki, jonka kaikki tunnistavat.”
 

“Fanilähtöinen” (15 %) käy katsomassa tiettyjä bändejä tai artisteja aina, kun he ovat lähistöllä.

 

“Monipuolinen" (14 %) kuluttaa musiikkia laajalla skaalalla genrejen suhteen.

 

Onko jokin ylläolevista asiakasryhmistä kasvamaan tai kapenemaan päin näppituntumasi perusteella?

Janne Laurila, Tullikamari:
“Valitettavasti ”ahkera keikkakävijä” ja ”live-elämysten hakija” saattavat olla kapenevia segmenttejä sen vuoksi, että tapahtumissa kävijöiden keski-ikä on nousemaan päin. Live elämyksenä kilpailee nykyisin suoratoistopalveluiden ja ennen kaikkea online-pelien kanssa. Nuoret jäävät helposti kotiin.

Itseäni mietityttää, mikä on tilanne 10-20 vuoden kuluttua, jos nykyiset nuoret aikuiset tai alaikäiset eivät ole säännöllisesti tekemisissä elävän musiikin kanssa. Kiinnostaako se sitten myöhemmälläkään iällä, jos ei ole käynyt nuokkareilla tai pienissä bänditapahtumissa.

Aktiivikuluttajat eli ”heavy userit” toki tulevat säilymään.”
 

“Harvakseltaan käyvä” (13 %) käy nykyään harvemmin keikoilla, aiemmin tuli käytyä enemmän.

 

“Elämäntapa” (11 %) -luokkaan kuuluva kokee, ettei voi elää ilman musiikkia.

 

Millainen on livestreamien tulevaisuus musabisneksessä?

Striimikeikat ovat saaneet runsaasti huomiota vallitsevan pandemian myötä. On myös puhuttu paljon siitä, mikä on striimatun live-esiintymisen rooli musiikkiteollisuudessa pandemian päättymisen jälkeen.

LiveFINin viimevuotisissa festivaalien ja venueiden yleisötutkimuksissa, Festari- ja Venuebarometreissä tiedusteltiin, miten paljon vastaajien kiinnostus striimikeikkoja kohtaan on pandemian aikana kasvanut. Tutkija Maarit Kinnunen kertoo:

“Kiinnostus livestriimikeikkoja kohtaa kasvoi pandemian ensimmäisenä vuonna, mutta ei huomattavasti. Livestriimien seuraajia oli vielä loppuvuonna 2020 varsin vähän. Venuebarometrin vastaajat uskoivat seuraavansa jatkossa nettikeikkoja enemmän kuin Festivaalibarometrin vastaajat. Tämä saattaa johtua siitä, että monille Venuebarometrin vastaajille musiikin kuuntelu ja elävän musiikin seuraaminen on elämäntapa ja olennainen osa identiteettiä. Kun livekeikkoja ei ollut, he hakivat herkemmin korvaavuutta livestriimauksesta. Festivaalibarometrin vastaajissa on taas enemmän niitä, joille festareihin liittyvät sosiaaliset piirteet ovat tärkeämpiä kuin itse musiikki. Vaikka tällä hetkellä katsojamäärät livestriimeissä ovat suhteellisen pieniä, onko striimeistä tai virtuaalitodellisuudesta tulossa osa festarien ja venueiden tarjoamaa sisältöä? Liveosallistumista korvaamaan vai kenties sen rinnalle?”

Striimikeikkojen katsojaprofiili eroaa klubien ja festareiden normaaliyleisöstä

Kenestä striimikeikkojen yleisö koostuu? Kysyimme streaming-alustansa viime vuonna lanseeranneen Tiketin markkinointijohtajalta Veera Rusaselta kaksi kysymystä, jotka heräsivät Maaritin esittemästä tuloksesta.

Veera, oletteko te havainneet striimejä katsovan populaation eroavan siitä joukosta, joka kävi normaalikeikoilla ennen pandemiaa?


Veera Rusanen, Tiketti:
“Striimejä pääsevät katsomaan hekin, joille keikoilla käynti voisi olla mahdotonta. Joten striimien katsojakunta ja kohderyhmä on laajempi kuin keikoilla kävijöiden. Olemme saaneet paljon kiitosta nimenomaan mahdollisuudesta osallistua tapahtumiin myös etäältä, jolloin keikasta pääsee nauttimaan kotisohvalta ja useammin. Matkustaminen keikkapaikalle saattaa olla vaikeaa järjestää ja myös kustannuskysymys. Striimien markkinoinnissa kannattaakin huomioida myös nämä potentiaaliset ryhmät, eikä kohdentaa markkinointia vain totutuille kohderyhmille.”


Uskotko, että streamit ovat pandemian myötä tulleet jäädäkseen ja niistä muodostuu lähivuosina merkittävä tulonlähde paitsi Tiketille tai livebisnekseen laajemmin? 


Veera Rusanen, Tiketti:
“Uskon, että striimit ovat tulleet jäädäkseen ja erityisesti aiemmin ehkä haastavina markkinoitavina koetut hybriditapahtumat, joissa voi osallistua joko fyysiseen tai striimattuun tapahtumaan samaan aikaan ja katsoa keikan vielä myöhemmin uudelleen, tulevat lisääntymään. Myös keikkataltiointeja tullaan jatkossa esittämään maksullisina tallenteina.”

 

Miten ohjelmatoimisto näkee livestreamien tulevaisuuden?

Miten striimauksen potentiaalin näkee ohjelmatoimistojohtaja? Kysyimme aiheesta Fullsteam Agencyn toimitusjohtaja Tuomo Tähtiseltä.

Tuomo nosti esiin lukuisia näkökulmia niin volyymiin, markkinan kokoon kuin kilpailuunkin liittyen, jotka saattavat rajoittaa striimausten liiketoiminnallista potentiaalia livebisneksen peruskivien joukossa erityisesti artistin tai agentuurin näkökulmasta. Lisäksi Tuomo painotti livekeikan elämyksellisyyttä ja alleviivasi sen kokonaisvaltaisuutta striimitoteutukseen verrattuna - ainakin nykyteknologian varassa toteutettuna.
 


Tuomo Tähtinen, Fullsteam Agency:
“Jos striimikeikka olisi tällä hetkellä yhtä suuri elämys kuin livekeikka, olisimme vuodessa tottuneet kuluttamaan niitä paljon enemmän. Päinvastoin, tuntuu että on tapahtunut turtumista ja nälkä oikeille livekeikoille on entistä suurempi. Uskon itse että striimikeikassa on aitoa potentiaalia livekeikan haastajaksi vasta sitten, kun se onnistuu olemaan kokonaisvaltaisempi elämys. Livekeikka on yhtä aikaa audiovisuaalinen, fyysinen, yhteisöllinen ja sosiaalinen kokemus, joten luonnollisesti kaiken tämän välittäminen digitaalisena on haastavaa. Jossain vaiheessa VR-toteutukset varmasti alkavat kyllä päästä lähelle…”


Tuomo, entä miten näet livestreamien roolin kehittyvän lähitulevaisuudessa?


Tuomo Tähtinen, Fullsteam Agency:
“Uskon kyllä, että korona-aikana saadut opit striimikeikoista tulevat olemaan hyödyksi tulevaisuudessa ja yhä useampi artisti tulee tekemään jonkinlaisia digitaalisia toteutuksia livekeikkojen ohella. Yksittäisillä isommilla, globaalille markkinalle toteutetuilla, ”spektaakkeleilla” tehdään ihan oikeaa bisnestä. Näen myös ihan mahdollisena sen, että jokin striimialustojen jättiläisistä (tyyliin Apple, Netflix, Amazon) tekee eksklusiivisen diilin jonkin ison kv-artistin kanssa striimituotannoista, mallia ”Beyonce tekee seuraavien 5 vuoden aikana 5 megastriimikeikkaa Netflixiin”. Tulemme varmasti näkemään pian myös artisteja, jotka eivät tee perinteisiä keikkoja lainkaan ja rakentavat koko paletin ihan uusilla ehdoilla (veikkaan että Aasian suunnalta tulee ekat, jos ei jo olekin). Niin sanottu perinteinen livebisnes ei kuitenkaan vielä pitkään aikaan tule tekemään striimikeikoilla merkittävää osaa liiketoiminnastaan. Sosiaalisen kanssakäymisen ja yhteisöllisten kokemusten tarve on ihmisillä suuri ja korona-aika jos jokin on osoittanut miltä niiden menettäminen tuntuu.”

 

Bäkkäri -podcastissa visioidaan tapahtumamarkkinoinnin ja livesektorin kaupallisen yhteistyön näkymiä

”Mä haluaisin ensimmäisen tunnereaktion perusteella sanoa, että se mihin toivon, että pandemia vaikuttaa on ennen kaikkea se patoutunut tarve”

Millaisia primitiivisiä tarpeita ihmisillä on ja miten tapahtumat ja tapahtumamarkkinointi niihin vastaavat? Bäkkäri-podcast otti MARSin haastamana kiinni siitä, millainen ilmasto tapahtumamarkkinoinnin ja livesektorin kaupallisen yhteistyön saralla vallitsee pandemian päätyttyä.

Bäkkärin takana on tapahtumien kaupallisella rajapinnalla paljon nähnyt kaksikko Bom Agencyn Annakaisa Kelokorpi ja SPOTin eli Sponsorointi & Tapahtumat ry:n Laura Sandström.

Tulevaisuudennäkymiä, pandemia-ajan haasteita ja muun muassa festareille sijoittuvan tapahtumamarkkinoinnin yleisiä vahvuuksia koskevaa keskustelua täydentää Bäkkärillä vieraileva Provinssin ja MARSin Sami Rumpunen.

Kuuntele koko jakso täältä:
Bäkkäri -podcast: Jakso 8
 

 

Antti X Antti -podcastissa keskustellaan tapahtumabisneksen mahdollisuuksista tulevana kesänä

"Tämä aika antaa syyn jokaiselle artistille miettiä, mitkä ne erilaiset tavat esiintyä on."

MARS haastoi useita kotimaisia musiikin ja tapahtumien maailmaa käsitteleviä podcasteja pohtimaan valitsemastaan näkökulmastaan sitä, miltä pandemianjälkeinen musiikkialan toimintaympäristö näyttää.

Tällä kertaa haasteeseen tarttui Antti X Antti - Kaksinkertainen katsaus popmusiikkiin -podcast. Antti X Antin tuoreimmassa jaksossa Antti Granlund ja Antti Hietala keskustelevat tapahtumabisneksen mahdollisuuksista tulevana kesänä ja ensi vuonna. Keskustelua käydään myös kiihtyvästä kilpailusta sekä artistien uusista ansaintamalleista.

Jaksossa esitetään myös joitakin toiveita sen suhteen, miten musiikkialasta saataisiin turvallisempi työntekijöiden näkökulmasta, varsinkin jos jossain vaiheessa kohtaamme uuden kriisin tai pandemian.

Kuuntele jakso täältä:
Antti X Antti - Kaksinkertainen katsaus popmusiikkiin: MARS Special! Mitä musiikkimaailmassa tapahtuu pandemian jälkeen?
 

 

Miltä suomalainen suurtapahtumakenttä näyttää nyt verrattuna aikaan ennen pandemiaa?

MARSin promoottori-gallupin kolmannessa osassa paneudutaan siihen, miltä suomalainen suurtapahtumakenttä näyttää verrattuna aikaan ennen pandemiaa. Lisääntyykö vai väheneekö toimijat, entä muuttuuko esimerkiksi kotimaisen ja ulkomaisen ohjelmiston suhteellinen painoarvo? Kysyimme kuudelta promoottorilta.

Kuten promoottori-gallupin kahdessa ensimmäisessäkin osassa, vastaajina toimivat Jouni Markkanen (promoottori, Finnish Metal Events), Zachris Sundell (head promoter, Live Nation Finland), Sandy Kantola (promoottori, Qstock), Panu Hattunen (ohjelmavastaava, Ilosaarirock), Aino-Maria Paasivirta (promoottori, Fullsteam Agency & Provinssi) ja Mikko Niemelä (toimitusjohtaja, Ruisrock).

Kaiken kaikkiaan promoottoreiden silmin vaikuttaa siltä, että järisyttäviä muutoksia kilpailutilanteeseen festarimarkkinoilla ei nähdä tulevan. Vastaajat uskovat festivaalien ja konserttien määrän joko kasvavan tai säilyvän vuoden 2019 tasolla. Esiin nousee myös radikaali julkisen tuen tarve ja tämän toteutumisen vaikutus siihen, miten suuri osa tapahtumista jatkaa pandemian päätyttyä. Yksi vastaajista otaksuu, että kansainvälisten sijoitusrahastojen suhinat festivaalibisneksessä eivät ole ainakaan hiljenemään päin.

Kotimaisen ohjelman merkitys suhteessa ulkomaiseen saattaa kasvaa ainakin lyhytaikaisesti. Pitkällä aikavälillä ulkomaisen ohjelmiston avainaseman nähdään säilyvän ainakin valtakunnallista yleisöä tavoittelevien festivaalien keskuudessa.

Täydet vastaukset alla!
 


MARSIN PROMOOTTORI-GALLUP, OSA 3:
Miten uskot, että pandemianjälkeinen suomalainen suurtapahtumamarkkina eroaa siitä, millainen se oli kesällä 2019?

Vastaajat uskovat festivaalien ja konserttien määrän joko kasvavan tai säilyvän vuoden 2019 tasolla. Esiin nostetaan myös radikaali julkisen tuen tarve ja tämän toteutumisen vaikutus siihen, miten suuri osa tapahtumista jatkaa pandemian päätyttyä. Yksi vastaajista otaksuu, että kansainvälisten sijoitusrahastojen suhinat festivaalibisneksessä eivät ole ainakaan hiljenemään päin.


Onko festareita ja / tai suuria konsertteja enemmän tai vähemmän? Uskotko muutoksen kohdistuvan erityisen voimakkaasti tietyn tyyppisiin tapahtumiin?

Jouni Markkanen, Finnish Metal Events:
"Uskon, että ns. ketjufestivaaleja on markkinoilla ainakin jonkin aikaa enemmän. KotImaisen musiikin käyttöaste suurtapahtumissa noussee hetkellisesti, mutta markkina korjaa senkin jollain aikavälillä. Keikkoja on varmasti enemmän, sillä sekä järjestäjät että artistit odottavat tilaisuutta palata tositoimiin."


Sandy Kantola, Qstock:
"
Tällä hetkellä tuntuu, että uutta festaria ja suur(ehkoa) tapahtumaa pukkaa tulemaan markkinoille vähän väliä, ja alalla kilpailu asiakkaista (ja artisteista) kiristyy. Toisaalta tarjonta sen myötä monipuolistuu. Toistaiseksi kaikki merkit viittaavat kansainvälisestikin siihen, että isot suurtapahtumat sinnittelevät ja uskovat tekevänsä paluun heti kuin mahdollista yhtä isona ja kauniina kuin aiemminkin. Pienemmillä toimijoilla vaikuttaa olevan hankalampaa, tosin heidän toimintaedellytyksensä pandemian hellittäessä saattavat palautua nopeammin kuin isojen. Pandemian jälkeen ihmisillä lienee ostovoimaa ja -tarvetta ja ennustan, että isot tapahtumajärjestäjät tämän kyllä tulevat käyttämään hyväkseen. Siinä mielessä käännyn sen puoleen, että yrittäjiä on pandemian jälkeen ainakin yhtä paljon, ellei enemmän kuin 2019."


Panu Hattunen, Ilosaarirock:
"Tämän osalta suuri merkitys on sillä, miten koko tapahtuma-alaa tuetaan pandemian yli. Ala on yksi eniten kärsineistä aloista koko pandemian aikana. Tämä tarkoittaa sitä, että ellei alaa tunnusteta ja tueta tarpeeksi, on vaara, että festivaaleja ja tapahtumia ei ole pandemian jälkeen ollenkaan samassa muodossa kuin ennen pandemiaa. Koko tapahtuma-alan ekosysteemi on vaarassa hajota, moni toimija on jo nyt veitsenterällä sen suhteen voidaanko toimintaa jatkaa. Ei artistitkaan elä olalle taputteluilla ja sympatialla. He ovat olleet tekemättä keikkoja yli vuoden. Mitä tapahtuu ihmisten hyvinvoinnille, jos ei ole elävää musiikkia? Lähes 10 miljoonaa ihmistä kävi vuosittain elävän musiikin keikoilla ennen pandemiaa. Kulttuuri heijastaa yhteiskuntaa, ja elävä musiikki on todella iso osa Suomalaista kulttuuria. 

Vastauksena kysymykseesi: En vielä tiedä. Toivon, että ala, josta on saatu rakennettua vuosien kovalla työllä suuri osa suomalaista kulttuuria, taloudellisesti merkittävä niin kansallisesti, kuin alueellisesti ja todella suuri työllistäjä, voisi jatkaa sitä menestystarinaansa pandemian jälkeen, mitä se on tehnyt viime vuosikymmenet. Uskon - ei, tiedän - että ihmisillä on suuri tarve päästä pandemian jälkeen näkemään ja kuulemaan elävää musiikkia, tapaamaan vanhoja ja uusia ystäviä. Elämään elämää täysillä. Sitä varten me olemme täällä."


Zachris Sundell, Live Nation Finland: 
"Uskon, että festareita ja suuria konsertteja on saman verran kun aiemmin. Uskon myös, että kotimaisten suurtapahtumien osuus pysyy merkittävänä."


Mikko Niemelä, Ruisrock:
"
Pandemian aikana järjestämättä jääneitä suurtapahtumia on kertynyt aika mittavasti ja kun se paine pääsee purkautumaan on luultavasti luvassa melkoinen suma ison kokoluokan tapahtumia. Festivaalikentällä uudet tulokkaat ovat olleet pienempää kokoluokkaa, mutta niitäkin on kyllä melko kylmähermoisesti ja runsaasti lanseerattu jopa pandemian aikana. Vastaavasti vakiintuneet toimijat tuntuisivat selviävän huonoista ajoista kuivin jaloin, eikä ainakaan vielä ole markkinoilta poistunut kukaan. Vastavalmistunut ja käytännössä vielä käyttöön ottamaton Olympiastadion synnyttää jo itsessään varmasti suuren joukon isoja konsertteja ja isoja areenoita on nousemassa useita, Tampereelle jo tämän vuoden puolella. Suuret kriisit tuppaavat liikuttelemaan mannerlaattoja ja luulenpa, että jo ennen pandemiaa alkanut isojen sijoitusrahastojen kiinnostus livebisnekseen kiihtyy entisestään osakemarkkinoiden kuplan paisumisen luovan epävarmuuden ja muun hullunmyllyn syvetessä."


Aino-Maria Paasivirta, Fullsteam Agency & Provinssi:
"Kesästä 2020 oli tulossa kuumin festari- ja tapahtumakesä ikinä, nyt sen tittelin voinee siirtää kesälle 2022."
 


Miten näet korona-ajan vaikuttavan kotimaisten artistien painoarvoon suhteessa kansainvälisiin tähtiesiintyjiin? Korostavatko riskienhallinnalliset syyt kotimaisen kattauksen merkitystä jatkossa?

Kotimaisen ohjelman merkitys suhteessa ulkomaiseen saattaa kasvaa ainakin lyhytaikaisesti, ei kuitenkaan välttämättä juuri riskienhallinnallisista syistä. Pitkällä aikavälillä ulkomaisen ohjelmiston avainaseman nähdään säilyvän ainakin valtakunnallista yleisöä tavoittelevien festivaalien keskuudessa.


Jouni Markkanen, Finnish Metal Events:
"
Saatavuus korostuu enemmän kuin riskinhallinta, väittäisin. Kotimaisten artistien kannattaa ehdottomasti satsata keikkojen visuaaliseen, tekniseen ja viihdearvoon. Kotimaisia headlinereita kaivataan enenevässä määrin. Myös kakkos- ja kolmoslavalla saattaa illan päätteeksi olla jo hämärää…nekin ovat omalla tavalla headline-slotteja ja sinänsä hyvinkin tavoittelemisen arvoisia."


Sandy Kantola, Qstock:
"
En usko, että riskinhallinnan näkökulmasta tilanteen normalisoituessa painotetaan kotimaisuutta enempää. Suuret festarit voi paremmin erottautua toisistaan nimenomaan ulkomaisen rosterin voimin, sillä kotimainen kärki jää vielä suppeaksi, jotta siitä riittäisi tarpeeksi ”spessukarkkia” eli lipunmyyjää ja erottajaa isojen tapahtumien tarpeisiin, useammankin vuoden tarkastelujaksolla. Tämä tietenkin oletuksella, että isot tapahtumat imevät edelleen kymmeniä tuhansia ihmisiä. Mikäli festarikävijät vähenisivät, on vaikutus tietenkin erilainen."


Panu Hattunen, Ilosaarirock:
"Vielä on mahdoton sanoa, ensimmäinen pandemian jälkeinen vuosi tulee menemään esimerkiksi matkustusrajoitusten suhteen. Onko vielä alueita, mistä matkustaminen Suomeen on epävarmempaa kuin muualta, vai onko koko maailma jo auki. Jos matkustusrajoituksia tai riskejä on, voi olla mahdollista, että silloin katsotaan vielä enemmän kotimaahan ja niille markkinoille, mistä voi artisteja turvallisesti Suomeen tuoda."


Zachris Sundell, Live Nation Finland: 
"Suomessa valtaosa festareista turvautuu ”keskitasoisiin” kansainvälisiin pääesiintyjiin, yhdistettynä vahvaan kotimaiseen ohjelmistoon. Uskon kotimaisten artistien olevan jatkossa yhä tärkeämmässä roolissa tapahtumien pääesiintyjinä. Kansainväliset meganimet ovat liian kalliita suomalaisille festivaaleille ja kotimaiset samalla yhä isompia tähtiä kotimarkkinoillaan. Isoja kansainvälisiä tähtiä nähdään pikemminkin omissa konserteissaan ja heidän ympärilleen rakennetuissa suurissa ulkoilmatapahtumissa."


Mikko Niemelä, Ruisrock:
"
Kyllä ja ei. Tietyn kokoluokan festivaalien on erottautuakseen sekä vetovoimansa säilyttääkseen tarjottava myös kansainvälistä ja kiinnostavaa ohjelmistoa. Suosituimmilla kotimaisilla artisteiilla oli suuri painoarvo suomalaisilla festivaaleilla jo ennen pandemiaa, mutta esimerkiksi Keski-Euroopassa on ollut huomattavissa, että line-upeissa on entistä enemmän kotimaisia isoja nimiä. Lyhyellä aikavälillä uskon, että kotimaisuusaste tulee kasvamaan, mutta melko nopeasti kun pandemiasta on selvitty tilanne tulee varmasti palautumaan. Tietysti tähän vaikuttaa myös suuresti se, miten suosittuina kotimaiset esiintyjät Suomessa pysyvät vai vaihtuuko trendi taas jossain vaiheessa."


Aino-Maria Paasivirta, Fullsteam Agency & Provinssi:
"
Kotimaiset artistit pystyvät tarjoamaan hienoja elämyksiä ja isoja tuotantoja, ja näen että kotimaisten artistien merkitys on aiemminkin jo ollut iso, ja tulee olemaan sitä myös jatkossa. En näe pelkästään riskienhallintaa järkevänä perusteena buukkauksille. Niin kauan kun festivaalille buukataan kansainvälisiä artisteja ja ne ovat olennainen osa ohjelmaa, eivät ne myöskään ole kokonaan korvattavissa kotimaisella ohjelmalla."

 

Miten pandemia-aika on vaikuttanut uuden talentin nousuun ja miten vaikutukset näkyvät pandemian päätyttyä?

MARS kysyi aiheesta kuudelta festivaaliohjelmaa rakentavalta ammattilaiselta näkemyksiä asiaan ja huolestuimme uusien lupausten tulevaisuuden näkymistä.

Jokainen vastaajista näki uuden talentin nousun kärsivän radikaalisti pandemia-ajassa. Momentumeja on saatettu menettää eikä hittien päälle olla päästy rakentamaan tien päällä. Ilmassa on toivoa, että pandemia-ajan jälkeen ihmiset kaipaisivat uutta. Toisaalta nostetaan esiin myös kysymys siitä, mikä kaikki pandemia-ajan jälkeen on ylipäätään tuoretta - saturaatio-ongelmasta liven puitteissa kun ei ainakaan kärsitä.

Vastaajina toimivat Jouni Markkanen (promoottori, Finnish Metal Events), Zachris Sundell (head promoter, Live Nation Finland), Sandy Kantola (promoottori, Qstock), Panu Hattunen (ohjelmavastaava, Ilosaarirock), Aino-Maria Paasivirta (promoottori, Fullsteam Agency & Provinssi) ja Mikko Niemelä (toimitusjohtaja, Ruisrock).

Lue vastaukset alta!

 


MARSIN PROMOOTTORI-GALLUP, OSA 2:
Miten pandemia-aika on vaikuttanut uuden talentin nousuun ja miten vaikutukset näkyvät pandemian päätyttyä? 


Jouni Markkanen, Finnish Metal Events:
"Uuden talentin nousu on erittäin hankalaa keikkailun ollessa täysin nollassa. En ole popmusiikin ammattilainen, joten en osaa sanoa kuinka nyt lanseeratut artistit menestyvät ja ovat pandemian aikana menestyneet streaming-alustoilla pandemiaa edeltäneeseen aikaan verrattuna, joten luovutan puheenvuoron tältä osin muille."
 

Mikko Niemelä, Ruisrock:
"Uusia kiinnostavia artisteja on noussut esiin myös pandemian aikana, muttei mielestäni siinä määrin kuin ennen. Keikkailun ollessa jäässä on myös tilaisuudet vakuuttaa fanit ja portinvartijat olleet poissa, jolloin hypen rakentaminen on ollut kovin toisenlaista ja vähäisempää. Uusia megatähtiä ei ole myöskään juuri syntynyt tänä aikana, mikä kertoo hyvin siitä miten merkittäviä kiertueet kuitenkin ovat artistien urakehitykselle."
 

Panu Hattunen, Ilosaarirock:
"
Valitettavasti pelkään, että pandemia hidastaa uusien talenttien matkaa jonkin aikaa. Kuitenkin suurin osa artisteista tarvitsee keikkailua uransa nousuun. Moni uusi artisti, joka kerkesi nousta jaloilleen juuri ennen pandemian alkua, ehti keikkailla hyvin vähän tai ei ollenkaan. Kun pandemia on ollut näin pitkä, on lähdettävä rakentamaan sitä matkaa uudelleen. On menetetty se momentum, mikä oli ennen pandemiaa. Vaikka pandemia aika on vienyt ihmiset enemmän kuuntelemaan musiikkia äänitteiden muodossa, koska keikoille ei ole päässyt, luulen, että myös tämä ei ole ollut ihan yhtä armollinen aika uusille kyvyille. Ihmiset kaipaavat turvaa pandemian aikana. Voi olla, että silloin kaivetaan kaiuttimiin ja luureihin niitä tuttuja ja turvallisia säveliä, ennemmin kuin koko ajan uusia tuulia. 

Selvää on se, että myös keikoille pääsy tulee olemaan vaikeampaa pandemian jälkeen. Kuten sanoin, pandemian jälkeen uskon kaikkien maailman artistien olevan valmiita keikkailemaan. Tämä aiheuttaa tilanteen missä tarjonta on niin paljon suurempaa kuin mitä on mahdollista keikkoja järjestää.Tämä auttamattakin heikentää uusien artistien keikka mahdollisuuksia.

Myös äänitteiden ja uuden musiikin osalta tullaan varmasti näkemään todella kova piikki, kun pandemia on ohi. Monella artistilla on ollut uutta musiikkia tulossa kun pandemia alkoi. Moni artisti on pandemian aikana tehnyt uutta musiikkia, kun ei ole voinut keikkailla. Kuitenkaan uuden musiikin julkaisu ei välttämättä ole kiinnostanut pandemian aikana, kun tietää että ei pääse keikoille niitä esittämään. Joten, kun pandemia on ohi, haluaa moni julkaista sitä musiikkia ja lähteä sen myötä keikoille. Tulemme kuulemaan uutta musiikkia niin uusilta kuin vanhemmiltakin tekijöiltä paljon, kun pandemia voitetaan. Sieltä erottuakseen ja noustakseen pinnalle, on uusilla artisteilla nyt kovempi matka kuin koskaan aikaisemmin. 

Meillä järjestäjillä on oma vastuumme tässä uuden musiikin esille tuomisessa ja uusien artistien matkan tukemisessa. Siksi tämä asia pitää tiedostaa ja emme saa unohtaa näitä tulevaisuuden tähtiä, vaan meidän pitää pyrkiä järjestämään keikkamahdollisuuksia myös heille."
 

Sandy Kantola, Qstock:
"Hittikeskeisyys vauhdittaa tässä pandemia-ajassa uuden talentin nousua. Oikean foorumin ja oikean biisin kohtaaminen voi nostaa artistin nyt isostikin huulille, kun muita suosion mittareita ei ole käytössä, kuten keikkasalit. Toisaalta artisti ei pääse lunastamaan odotuksiaan keikoille, joka taas olisi sitä myyntivaluuttaa edelleen isompiin saleihin pääsemiseksi. Pandemian päättyessä pidän todennäköisenä, että tuoreeksi luokitellaan myös ”vanhat patut”, joka voi asettaa uusien talenttien nousemiselle pienen viiveen."
 

Zachris Sundell, Live Nation Finland: 
"Merkittävästi. Artistit, jotka ovat olleet läpimurron kynnyksellä ennen pandemian alkua, ovat voineet menettää momentuminsa jopa täysin kun eivät ole päässeet lainkaan kiertämään. Jo buukattujen keikkojen, sekä kotimaisten että ulkomaisten, siirto seuraavalle vuodelle ja vielä sitä seuraavalle vaikeuttaa uusien artistien buukkaamista, kun slotit ovat tiukassa."
 

Aino-Maria Paasivirta, Fullsteam Agency & Provinssi:
"Musiikki ja sen tekijäthän eivät ole kadonneet ja nyt on voinut olla aikaa tehdäkin enemmän uutta musaa. Tosin aika on raskas kaikille, joten ei ole välttämättä myöskään helppo olla luova ja kehittää uutta. On varmasti tuoreutta, mutta slotteja on myös rajallinen määrä." 

Miltä pandemian jälkeinen aika suomalaisella livealalla näyttää promoottorien silmin?

Kysyimme kuudelta promoottorilta ja festivaaliohjelmistoista vastaavalta henkilöltä sarjan kysymyksiä liittyen pandemian jälkeiseen aikaan kotimaisella festarikentällä. Koska promoottoripäädyn ajatukset olivat painavia ja niitä oli paljon, puramme antia kolmessa osassa.

 

MARSIN PROMOOTTORI-GALLUP, OSA 1:
Kansainvälinen kiertuesuunnittelu ja esiintyjäbuukkaus pandemian jälkeen

Kysyimme kuudelta kansainvälisenkin ohjelman kanssa työskentelevältä ammattilaiselta, millaista he uskovat kansainvälisten artistien buukkaamisen olevan pandemian päättymistä seuraavana vuonna. Niinikään kysyimme, missä määrin vastaajat näkevät pandemia-ajan jättävän jälkiään kansainvälisten artistien kiertuesuunnitteluun.

Ensimmäiseen MARS-galluppiin näkemyksensä antoivat Jouni Markkanen (promoottori, Finnish Metal Events), Zachris Sundell (head promoter, Live Nation Finland), Sandy Kantola (promoottori, Qstock), Panu Hattunen (ohjelmavastaava, Ilosaarirock), Aino-Maria Paasivirta (promoottori, Fullsteam Agency & Provinssi) ja Mikko Niemelä (promoottori, Ruisrock).

Jokainen vastaajista kertoi odottavansa pandemian jälkeen esiintyjämarkkinoita, missä esiintymistilaisuuksia jo olemassa olevilla festivaaleilla on esiintyjien tarjontaan nähden vähän. Kiertävien artistien määrän spekuloidaan kasvavan, mutta slotteja valtaavat vuoden ja jopa kahdenkin takaa siirretyt nimet, eikä asetelma ole uusille tulokkaille suotuisa. Sopimusten kanssa työskentelemisestä odotetaan aikaisempaa vääntävämpää.

Kiertuesuunnittelun osalta vastaajat eivät nähneet sellaisia selkeitä muutospaineita, jotka mullistaisivat toimintaa vuosiksi eteenpäin. Toiveita joustavuuskyvyn ja -halun lisääntymisen positiivisista seurauksista vaikkapa tuotantojen sopeuttamisessa nousi esiin, samoin mahdollinen yskähtely pandemian jälkeisen ajan startin yhteydessä.

Lue alta kunkin osallistujan täydet vastaukset molempiin kysymyksiimme!
 

Millaista uskot kansainvälisten artistien buukkaamisen olevan pandemian päättymistä seuraavalle vuodelle?


Jouni Markkanen, Finnish Metal Events:
"Reipasta, erittäin reipasta… tarkoittaen aikaa, jolloin kansainvälinen liikkuvuus on palautunut ainakin 80-prosenttiseksi. Kiertueita on jonossa eikä maailman venuekapasiteetti pysty vastaamaan tarpeeseen. Festivaaleille on nyt jo ylitarjontaa edellisten vuosien kopioituessa suuressakin määrin. Jo nyt on nähtävissä, että lisää festivaaleja tulee. Festivaalibuukkauksia joko saa tehdä tai saattaa joutua tekemään jopa parin vuoden päähän - riippuen kuinka tämän haluaa nähdä."

Sandy Kantola, Qstock:
"Asiaan liittyy oleellisesti kaksi kysymystä: a) milloin pandemia päättyy, ja b) montako kertaa kansainvälisiä artisteja on jo buukattu, siirretty ja/tai peruttu. Nyt alkuvuoden aikana, kun on ilmennyt, että lisää kiertue- ja festariperuuntumisia ja siirtymisiä tulee tapahtumaan, on 2021 kesän buukkaus kansainvälisten artistien kohdalla käytännössä jäissä. Nämä siirtyvät sopimukset tulevat vaikuttamaan 2022 kesän buukkauksiin saatavuuden suhteen, mistä ei myöskään oikein vielä tiedetä mitään. Artistien kiertuesuunnitelmat elävät ja niitä on tällä hetkellä ymmärrettävästi haastavaa työstää. Kesällä 2020 ounastelin ylitarjonnan tilannetta kesälle 2021, kun kesältä ‘20 siirtyneet esiintyjät ovat saatavilla edelleen ja tauolta paluun kesäksi ‘21 suunnitelleet tulevat takaisin. Tämä varmaan voi olla edessä myös silloin, milloin ikinä pandemia päättyykään.

Toisaalta tilanne voi olla sellainen, että pandemia on pitkittynyt reilusti, artistit telakoituneet ja pandemian päättymistä seuraava vuosi on vasta jälleenrakennuksen aikaa, jolloin artistien suunnitelmat vasta kunnolla lähtevät uudelleen liikkeelle ja esiintyjät varmistuvat festivaalin näkökulmasta hyvin myöhäisessä vaiheessa. Toivon keskustelun kansainvälisestikin tulevan *miettii oikeaa sanaa* realistisemmaksi ja tämän ”villin lännen” jollain tapaa rauhoittuvan. Palattaisiin jossain määrin ydintekemiseen ja väännöt esimerkiksi viiden tähden hotelleista vähenisi. Tärkeitähän ne nekin on, en sitä vähättele, mutta ehkä tiedätte mitä tarkoitan."


Zachris Sundell, Live Nation Finland:
"
Uskon, että jo vuosi 2022 tulee olemaan erittäin vilkas kun kiertueet siirtyneet, ja niiden lisäksi uutta keikkaa pukkaa. Siinä määrin, että isoista keikkapaikoista tulee jopa olemaan pulaa."

Panu Hattunen, Ilosaarirock:
"Seuraavan pari vuotta tulevat olemaan hyvin erilaisia verrattuna aikaan ennen koronaa. Monet festivaalit siirtävät ohjelmaa peruuntuneelta vuodelta tai kahdelta seuraavalle toteutuvalle festivaalille, mikäli tämä on mahdollista. Tämä tarkoittaa sitä, että monella festivaalilla on jo osa ohjelmistosta valmiiksi kasassa. Varsinkin isot headliner-kokoluokan artistit pyritään säilyttämään festivaalin ohjelmistossa. Useat artistit pandemian alkaessa tauolla olleet artistit ovat nämäkin nyt aktiivisia. Avoimia soittopaikkoja on tarjolla yleisesti vähemmän, koska osa ohjelmasta on jo valmiiksi buukattu, kun taas artisteja olisi liikkeellä enemmän. Tuskin kukaan haluaa jäädä tauolle juuri kun pandemia on ohi, kun töitä ei ole ollut aikoihin. Kilpailu olemassa olevista soittopaikoista on varmasti kova, joka hyödyttää isompia ja nimekkäämpiä artisteja. Samalla pienemmät ja omaa matkaansa vasta aloittelevat artistit kärsivät tästä. Luulen myös, että monen artistin suunnitelman menevät vielä hyvinkin uusiksi pandemian päättymiseen mennessä, koska se on kestänyt niin pitkään. Tämä voi luoda vielä lisää turbulenssia lopullisten ohjelmistojen valmiiksi saamiseksi. Toisaalta, vauhti voi olla alussa hyvinkin kovaa, että ohjelmistot festivaaleilla valmistuvat. Muutokset ohjelmistoon voivat olla nyt vähemmän ennakoitavissa kuin aikaisemmin."

Aino-Maria Paasivirta, Fullsteam Agency & Provinssi:
"Tarjontaa on varmasti paljon, sekä siirtyviä kiertueita ja uusia kiertueita. Palkkioista ja ehdoista päästään varmasti vääntämään."

Mikko Niemelä, Ruisrock:
"Veikkaan pandemian vaikuttavan lähitulevaisuuteen tietynlaisena varovaisuutena ja kenties entistä vaativampina sopimusneuvotteluina, mutta isommassa kuvassa en usko että kovin merkittäviä muutoksia on jäämässä. Toistaiseksi tuntuisi olevan vielä ymmärrystä siitä, että artisti ja järjestäjä -puolet ovat samassa veneessä ja että molemmat osapuolet tarvitsevat toisiaan. Tarjontaa tulee luultavasti olemaan äärimmäisen paljon, kun artistienkin tulovirrat ovat merkittävästi tyrehtyneet pandemian aikana ja ehkä vielä tärkeämpänä fanisuhde jäänyt etäiseksi keikkojen puuttuessa. Festivaalien määrään pandemialla ei vielä tunnu olevan vaikutusta, Suomessa festivaalien kokonaismäärä saattaa jopa kasvaa. Eli kilpailu kiinnostavimmista esiintyjistä tulee jatkumaan vähintäänkin yhtä kovana."
 

Missä määrin uskot, että pandemia-aika jättää jälkiään kansainvälisten artistien kiertuesuunnitteluun?


Jouni Markkanen, Finnish Metal Events:
"Vaikea nähdä, että entuudestaan hyvien markkina-alueiden status muuttuisi jotenkin. Ne territoriot, joissa ennenkin on tehty tili, kiinnostavat varmasti edelleenkin. Ainoa asia jonka näen jo nyt muuttuvan, on kiertueiden suunnittelu pidemmälle aikajanalla."

Sandy Kantola, Qstock:
"
En usko, että jäljet ovat ainakaan pitkäikäisiä. Jatkossakin kiertuesuunnitteluihin tulee vaikuttamaan artistien ajankohtaisuus, kysyntä, tuotteliaisuus, trendit… Kiertuesuunnitelmat tehdään jo nyt pitkälle ja rakennetaan tukemaan artistin uraa ja brändiä julkaisuajankohdat huomioon ottaen. Nämä kaikki seikat ovat haavoittuvaisia, sillä julkaisut riippuvat artistin tuotteliaisuudesta ja tuotosten menestyminen tietysti yleisön kiinnostuksesta.

Määräänsä pidempiä suunnitelmia on ainakaan hankalaa tehdä, mutta toisaalta kiertueiden taloudenkin näkökulmasta pitkänkin ajan suunnitelmia on pystyttävä tekemään, jotta kiertueet tukevat haluttuja tavoitteita. En siis usko suunnitelmien lyhentyvänkään. Enkä muuten usko kiertueiden vähenevänkään. Luonnollista muutosta näiden trendien suhteen on aika-ajoin, milloin suunnitellaan aikaisemmin ja milloin ollaankin yhtäkkiä niin kuumia, että kaikki tapahtuu äkkiä. Jostain tällaisista maastoista ”uusi normaali” löytää uomansa, kunnes jälleen muuttuu."


Panu Hattunen, Ilosaarirock:
"
Luulen, ja vähän toivonkin, että kiertueita pystyttäisiin suunnittelemaan jatkossa niin, että ne olisivat helpommin muokattavissa tuotannollisesti erilaisiin tilanteisiin ja tapahtumiin. Varsinkin suurien artistien tuotannot ovat kasvaneet vuosi vuodelta isommiksi ja vaativammiksi. Tämä tuottaa jo ongelmia osilla festivaaleista ja tapahtumista. Artistien tuotannot ovat niin raskaita, että niitä ei pystytä välttämättä toteuttamaan, varsinkaan jos olosuhteet syystä tai toisesta muuttuvat. Toivoisin, että tuotannoissa olisi mahdollista enemmän mukautua tilanteen tai tapahtuman mukaan niin, että niitä voitaisi tuottaa ja toteuttaa helpommin monissa olosuhteissa. Ymmärrän tietenkin siihen liittyvät haasteet. Tietty tuotanto vaatii tietyn määrän suunnittelua ja työtä. Jos on monia erilaisia suunnitelmia, on vaikea määritellä tarvittavaa työvoimaa ja kalustoa. Enkä tietenkään toivo, että alalta häviää työtä. Kuitenkin toivoisin hieman enemmän sitä muuntautumiskykyä muuttuviin olosuhteisiin. Tämän pandemian aikana on ollut hienoa nähdä, miten artistit ovat valmiita muuttamaan totuttuja käytänteitä ja etsimään yhdessä järjestäjän kanssa ratkaisuja siihen, miten keikat voitaisi toteuttaa. Olemmehan samassa veneessä, kuten ennenkin. Toivon tämän jatkuvan ja kasvavan vielä enemmän pandemian jälkeen."

Zachris Sundell, Live Nation Finland: 
"Uskon, että haasteita tulee olemaan varsinkin pandemian taittumisvaiheessa. Isojen kiertueiden käynnistäminen ja tien päällä pitäminen on kallista. Pelataan varman päälle, ei oteta riskiä ennen kun tiedetään että tauti on varmuudella taltutettu ja hallinnassa."

Mikko Niemelä, Ruisrock:
"
Voisi ajatella, että riskienhallinnan valossa kiertueita olisi hieman turvallisempaa suunnitella entistä tarkemmin alueellisesti, jolloin mahdollisesti pandemian jälkeen jättämät yllättävät paikalliset rajoitustoimet ynnä muut olisivat hieman paremmin ennakoitavissa. Tämä riippuu myös paljon siitä, millaisia muutoksia kansainvälinen matkailu kokee erilaisten rokotepassien, viisumien ja muiden suhteen, mihin myös Brexit vaikuttaa osaltaan jo kovasti. Mikäli valtioiden välille löydetään jouhevat, yhteensopivat ja ennakoitavat käytännöt ei fyysisiä rajoitteita juurikaan mielestäni ole nähtävissä.

Yksi merkittävä asia mikä vaikuttaa kaikkeen on myös toistaiseksi pandemiat poissulkeva vakuutuskäytäntö, joka jättää sekä artistit että järjestäjät hyvin haavoittuvaan tilaan, mikäli pandemian jälkihöyryissä vielä paikallisien rajoitustoimien suhteen tapahtumia joudutaan yllättävästi peruuttamaan. Tälle sektorille toivoisinkin löytyvän valtiollisia ratkaisuja, koska rajoitteet asetetaan kuitenkin aina viranomaisten toimesta."


Aino-Maria Paasivirta, Fullsteam Agency & Provinssi:
"Tässä vaiheessa voi toki vain arvailla miten pandemia vaikuttaa kiertuesuunnitteluun pitkällä aikavälillä. Luulen kaikkien tällä hetkellä uskovan ja toivovan kiertämisen palaavan ns. normaaliuomiinsa, jolloin muutokset näkyvät etenkin paikallisesti. Tuleekin olemaan mielenkiintoista nähdä, miten kansainvälinen kiertäminen, eli nimenomaan liikkuminen maiden välillä, on mahdollista ja millaisia työkaluja sen takaamiseen viranomaisilta saadaan.

Kiertuesuunnittelussa turvallisuuden rooli on noussut entisestään ja kiertueista saatetaan suunnitella erilaisia versioita vastaamaan erilaisia mahdollisia paikallisia turvallisuusvaatimuksia. Tulevaisuuden vaatimuksista kun ei ole tietoa, täytyy niitä tällä hetkellä arvailla. Kiertueiden tuotannoilta vaaditaan myös joustavuutta, sillä konsertteja pitää pystyä toteuttamaan samalla kiertueella erilaisissa tilanteissa elävissä maissa. Sopimuksiin pandemia-aika tulee varmasti vaikuttamaan. Myös pienempien artistien suhteen joustavuus voi olla tärkeämmässä asemassa kuin ennen. Mitä vähemmän liikuteltavia osia - sekä tuotantoa että ihmisiä - paikasta toiseen on, sen helpompi on liikkua maasta toiseen.

Lisäksi alan ihmisten käyttäytyminen toisiaan kohtaan on muuttunut. Varsinkin pandemian alussa yhteistyötahtoa löytyi paljon sekä kotimaisten toimijoiden että kansainvälisten toimijoiden kesken. Uskon ja toivon, että tämä yhteisöllisyys pysyy. Suomessa myös ala on järjestäytynyt tehokkaasti, ja esim. LiveFIN on tehnyt todella tärkeää työtä koko alan eteen. Tämä työskentely tulee varmasti vaikuttamaan pitkällä aikavälillä."

 

Tutkimustuloksia: Miten korona vaikuttaa aikomuksiin osallistua festareille?

LiveFIN toteutti Festivaali- ja Venuebarometritutkimukset vuonna 2020, joissa huomio keskittyy elävän musiikin kuluttamiseen ja kuluttajiin. Aikaisempien barometritutkimusten tuloksia on perinteisesti julkistettu MARSissa. Jatkumon nimissä MARS nostaa kanavissaan yksittäisiä tuloksia ja niihin liittyviä huomioita sekä mielipiteitä kerran viikossa läpi alkavan kevään.

Ensimmäinen nosto koskee Festivaalibarometrin tulosta, jonka mukaan pitkään stabiilina säilynyt vahva usko seuraavankin kesän festareilla käyntiin romahti syksyllä 2020 toteutetussa kyselyssä. Tutkija Maarit Kinnusen sanoin:

"Vuosina 2014-2018 Festaribarometrin vastaajat ovat olleet varmoja siitä, että osallistuvat festareille seuraavanakin vuonna. Huippu saavutettiin vuonna 2018, jolloin peräti 75 % oli täysin varma siitä, että osallistuu festareille seuraavana vuonna. Korona-ajan kysely tehtiin aikavälillä 8.10.-15.11.2020. Tuolloin vain 57 % piti osallistumistaan kesän 2021 festareille täysin varmana."


Näytimme ensimmäisenä löydöstä Tuska Metal Festivalin ja Finnish Metal Eventsin toimitusjohtajalle Eeka Mäkyselle ja Ruisrockin toimitusjohtaja Mikko Niemelälle. Molempien puheenvuoroista heijastui luottoa parempaan huomiseen ja viittausta kyselyn toteuttamisajankohdan vaikutukseen vastauksissa.


Eeka Mäkynen, Finnish Metal Events: 
”Loka-marraskuu, jolloin kyselyyn siis vastattiin, oli monella tavoin haikeaa aikaa ja sillä oli vaikutusta yleiseen mielipiteeseen ja uskoon paremmasta. Vuoden 2020 joulukuun positiiviset uutiset rokotteen löytymisestä puolestaan nostivat Tuskan myynnit ennätysmäisiin lukemiin. Luottoa kesään löytyi ja jengillä oli ostohousut jalassa. Molemminpuolinen ilo loppui lyhyeen. kun variantit ja toimitusvaikeudet valtasivat median palstatilan. Myynti loppui kuin seinään. Tämä luo uskon siihen, että heti kun voidaan kertoa rajoitusten päättymisestä ja turvallisesta osallistumisesta tapahtumiin, ihmiset ostavat lippuja like never ostaa lippuja before.”

 

Mikko Niemelä, Ruisrock: 
"Kansainväliset esimerkit esim. Briteistä kertovat kovin erilaista tarinaa ihmisten festivaalikaipuusta. Lippuja myytiin miljoonittain, heti kun lupaus festivaalikesästä annettiin. Hiljaiset signaalit myös täällä Suomessa antavat kuvan suuresta ikävästä tapahtumia kohtaan, kun seuraa vaikkapa sosiaalisessa mediassa käytäviä keskusteluja. Uskon, että lasku barometrin osallistumishalukkuudessa kertoo ennen kaikkea epävarmuudesta siihen, että järjestetäänkö festivaaleja ylipäätään. "
 

Kommenttien myötä esitimme kaksi jatkokysymystä tutkija Kinnuselle.

Maarit, koronan toinen aalto eteni loka-marraskuussa huolta aiheuttaen jo valtaosassa Suomea. Sen myötä huoli kesän 2022 festivaalien toteutumisesta alkoi varmasti kyteä mielessä ainakin osalla vastaajista. Mitä vastaisit väitteeseen, että tulos kertoo enemmän siitä, miten paljon vastaajat uskoivat kesän 2022 festivaalien toteutumiseen kuin heidän omasta aikomuksestaan osallistua?

Maarit Kinnunen: 
"Kysymys oli muotoiltu näin: "miten todennäköisenä pidät osallistumistasi festareille ensi vuonna". Siinä ei kysytty sitä, epäileekö vastaaja, että festarit ylipäätään järjestettäisiin. Kyselyyn vastattiin loka-marraskuussa, jolloin kesän 2021 festivaalien toteutuminen ei ollut yhtä kyseenalaista kuin se on tällä hetkellä. Mielestäni tämä kysymys peilaa nyt liikaa nykyhetkeen, kun festareiden järjestäminen on epävarmaa. Jos asiaa kysyttäisiin nyt, tulkintaa tulisi miettiä tarkemmin. Valtaosa vastauksista on kuitenkin lokakuulta 2020."

Toinen asia, mikä tukee sitä, että kyse on nimenomaan vastaajan omasta osallistumisesta, ovat vastaukset samassa kyselyssä esittämiimme korona-aiheisiin kysymyksiin. Noin 40 % vastaajista ilmoitti, että pelko koronatartunnasta vähentää omaa osallistumista ja lähes 30 % ilmoitti, että osallistuu isoihin tapahtumiin vasta, kun on saatu rokotteet. Se on ihan linjassa sen kanssa, että oman osallistumisen erittäin varma todennäköisyys on vähentynyt edellisestä kyselystä 18 %:lla.  Vastaukset näihin kolmeen väitteeseen myös korreloivat voimakkaasti (> 200) ja tilastollisesti merkitsevästi (p<.01).

Antavatko tutkimustulokset jonkinlaisia viitteitä siitä, miten vastaajat kokevat osallistuvansa festivaaleille kauempana tulevaisuudessa?

Maarit Kinnunen: 
"Omaa osallistumisvarmuutta kysyttiin myös viiden ja kymmenen vuoden päästä. Niiden osalta osallistumisvarmuus oli edellisten festaribarometrien tasolla. Viiden vuoden osalta osallistumisvarmuus jopa kasvoi vuoden 2018 kyselyn tuloksiin verrattuna."

 

 

Access All Areas -podcastissa pohditaan, millaisen jäljen korona jättää suomalaisten mainstream-artistien elämään

"Nekin ketkä on karsaasti katsoneet, että tää ei kuulu mun bisnekseen, on tilanteen pakottamana hypänneet kaupalliseen toimintaan mukaan."

MARS haastoi useita kotimaisia musiikin ja tapahtumien maailmaa käsitteleviä podcasteja pohtimaan valitsemastaan näkökulmastaan sitä, miltä pandemianjälkeinen musiikkialan toimintaympäristö näyttää.

Ensimmäisenä haasteeseen tarttui Nelonen Median Jussi Mäntysaaren ja Mikko Koivusipilän Access All Areas, jonka juuri julkaistussa jaksossa keskustellaan siitä, millaisen jäljen korona jättää suomalaisten mainstream-artistien elämään.

Mediamogulit tarkastelevat asiaa muun muassa TV:n, kaupallisen yhteistyön, striimikeikkojen, etukäteissuunnitelmien, festivaalien ohjelmatarjonnan ja kiertuesuunnittelunkin kautta. Vahva kuuntelusuositus!

Kuuntele tästä jakso täältä:
Access All Areas -podcast: Kun Sami Rumpunen soittaa, sinä vastaat 
 

 

Miltä musiikki- ja tapahtuma-ala näyttää pandemian jälkeen?

MARS 2020 järjestettiin helmikuun puolivälissä 11. kerran. Tälläkin kertaa festivaalin kaksi seminaaripäivää sisälsivät runsaasti asiantuntemuksen täyteistä keskustelua musiikkialan päivänpolttavista aiheista ja virtauksista. Loppuunmyydyn Rytmikorjaamon tunnelma oli korkealla, kun ympäri Suomen paikalle saapuneet livealan parissa työskentelevät vieraat kuhisivat ennätyskesään viittaavissa odotuksissaan.
 
Koronavirusta ei mainittu kertaakaan. Ei yhdessä ainoassakaan puheenvuorossa, edes satunnaisena sivulausehuomautuksena.
 
Kolmisen viikkoa MARSin päätyttyä alalla - tai oikeastaan millään muullakaan alalla - ei keskusteltu mistään muusta kuin koronaviruksesta ja sen synnyttämistä uhkakuvista. Yleinen mielipide viittasi edelleen "eiköhän se kesä sieltä kuitenkin tule" -mentaliteettiin, joka tosin suli keväthankia nopeammin. Maaliskuun loppua lähestyttäessä esimerkiksi suurtapahtumakesän terävin kärki oli jo todennut väistämättömän todeksi.
 
Kollektiivinen optimismi ja pessimismi ovat kävelleet käsi kädessä, paikkojaan vaihdellen ja välillä epämääräisesti säntäillenkin, oikeastaan aina helmikuun 2020 lopusta saakka. Olemme nähneet ja kuulleet lukuisia ennusteita tai arvioita tulevasta, joista harvat ovat osuneet sellaisenaan edes maalin lähiympäristöön. 
 
Ainoa asia, joka on säilynyt vakiona läpi pandemia-ajan, on luotettavan näkymän puute. Emme tiedä, koska epidemiatilanne helpottaa. Emme uskalla luottaa arvioihin massarokotusten tavoiteaikataulujen toteutumisesta. Teemme strategisia päätöksiä perustuen riskiarvioihin, joiden alla ei ole kiinteää asiantuntijatiedon tuottamaa kalliota.
 
Epävarmuutemme ja -tietoisuutemme ei kuitenkaan kohdistu ainoastaan epidemian ja rokotustilanteen aikatauluihin. En usko, että olemme vielä ajan tasalla sen osalta, millaiset olosuhteet musiikki- ja tapahtuma-ala kohtaa pandemia-ajan päätyttyä. Millaiseen maailmaan, markkinatilanteeseen, arvo- ja asenneilmapiiriin me palaamme? Millaiset tekijät vaikuttavat alaamme välittömästi, millaiset monivuotisestikin? Onko maailmamme muuttunut joiltain osin jopa pysyvästi?
 
Koska MARSia ei järjestetä lainkaan keväällä 2021, päätimme tarttua tähän monisyiseen kysymyksenasetteluun muilla keinoin. Teemme parhaamme edistääksemme käsitystämme post-pandeemisesta musiikki- ja tapahtuma-alasta esittelemällä tutkimustuloksia sekä keräämällä näkemyksiä kirjoitetussa muodossa. MARS ja LiveFIN esittelevät viikottain valikoituja nostoja vuonna 2020 toteutettujen barometritutkimuksen tuloksista. MARS-gallupit puolestaan kohdistuvat livealan toimijoihin sektori kerrallaan ja laajentavat näkökulmaamme parin viikon välein.
 
Halusimme haastaa myös muita ottamaan osaa pandemian jälkeisen kuvan maalaamiseen. MARS on haastanut useita musiikki- tai tapahtuma-alaan keskittyviä podcasteja pohtimaan itse valitsemastaan perspektiivistä käsin, miltä ala näyttää pandemian väistyttyä. Ensimmäisenä haasteeseen tarttuu Access All Areas podcast, jossa Nelonen Median musiikkimogulit Mikko Koivusipilä ja Jussi Mäntysaari pohtivat koronanjälkeistä maailmaa suomalaisen valtavirran näkökulmasta.
 
On vaikeaa sanoa, missä määrin viisaampia olemme huhtikuun päätyttyä. Teemme kuitenkin parhaamme muodostaaksemme kokonaiskuvan siitä, millaiseen todellisuuteen olemme saapumassa tunnelin auetessa valoon. Toivon, että vähintäänkin ymmärrämme toisiamme paremmin ja tunnemme musiikki- ja tapahtuma-alan yhdessä omaksemme silloinkin, kun näkökulmamme johtavat erilaisiin mielipiteisiin tai toiveisiin alan tulevaisuudesta.
 
Toivottavasti viihdytte tuottamamme sisällön parissa. Seuraattehan siis kanaviamme viikottain - MARS-sisällöt löytyvät MARSin verkkosivuilta ja niihin ohjataan aktiivisesti festivaalin some-kanavista - ota siis MARSin Instagram-, Twitter- ja Facebook -tilit seurantaasi.

Teksti: Sami Rumpunen